Rikkaruohojen kitkemisessä on ollut hirveä työ kun käyn mökillä. En ole käynyt joka viikko siellä, joten ne ovat aina päässset valtaamaan kasvimaata. Mutta näyttää kuitenkin siltä, että istutukset kasvavat. Perunoista ainakin kasvaa korkeita varsia.
maanantai 28. toukokuuta 2012
Projekti kasvimaa osa 2
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Projekti kasvimaa
Ajattelin kokeilla perustaa kasvimaan. Tämä on siis ensimmäienn kokeiluni. Toteutan sen mökillä, jossa on tilaa. Kaupunkilaistaidoilla voi olla etten tehnyt kaikkea kuten kokeneet maajussit tekisivät, mutta käänsin ison alueen maata lapiolla omin avuin. Käytössä ei ollut jyrsimiä tai mitään hienoja vekottimia vaan raakaa voimaa. En sepusta tästä tekstiä sen enempää vaan näytän muutaman kuvan tästä urakasta, koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Klikkaamalla kuvia pystyt tarkastelemaan niitä isommassa mittakaavassa.
 |
| Tuohon sitä pitäisi ruveta kaivamaan |
 |
| Tässä vähän urakka alulla |
 | ||||||
| Maajusille morsian |
 |
| Tässä on valmis kasvimaa! Istutin sinne perunaa, porkkanaa, sipulia, ruohosipulia, persiljaa ja lehtisalaatti. |
tiistai 1. toukokuuta 2012
Vaalean leivän vaarat
Löysin jokunen aika sitten sukulaisien luona kyläillessä 50-luvulta asti säilyneen vanhan lehtileikkeen, jossa oli kirjoitus valkoisen leivän vaaroista. Hiilihydraateista keskustellaan nyt kovasti vaikka asia ei ole mitenkään uusi. Lehtileike kertoo, että aikoinaan ruisleipää oli joka ruokapöydässä, mutta nyt valkoinen leipä on alkanut tulla sen tilalle. Se otetaan vastaan positiivisena merkkinä taloudellisesta vaurastumisesta ja ravitsemuksen parantumisesta. Todellisuudessa valkoisen leivän lisääntyminen ei kerro ravitsemuksen parantumisesta vaan sen huonontumisesta.
 |
| Ikivanha lehtileike vaaleasta leivästä. |
Valkoisia jauhoja myllyssä valmistettaessa vehnän jyvästä poistetaan mahdollisimman tarkasti sen pintakerrokset sekä jyvän päässä oleva pieni alkio-osa. Monin tutkimuksin on lehden mukaan osoitettu, että juuri nämä jyvän osat ovat ravitsemuksellisesti tärkeimmät, sillä ne sisältävät valtaosan jyvän vitamiineista ja kivennäisaineista. Jäljelle jää hyvältä maistuva valkoinen jauho, jossa on jäljellä kalorit, mutta ravintoaineet on poistettu. Se on siis melkein sama kuin pullaa söisi. Kuidun määrä on huomattavasti pienempi kuin tummassa leivässä. Toki tällaistakin leipää ja pullaa saa syödä silloin tällöin. Eivät ne sinänsä mitään myrkkyä ole, mutta eivät tuo ravintoarvoiltaan mitään hyödyllistä. Tällaisia ruoka-aineita tarkoitetaan kun puhutaan tyhjistä kaloreista.
Leipää demonisoidaan ylipäätään aika paljon, mutta sitä ei tarvitse jättää kokonaan pois, koska väestötason tutkimukset osoittavat, että täysjyvävilja edistää terveyttä. On hyvä muistaa, että kaikkien maha ei kuitenkaan kestä runsasta viljojen käyttöä. Kuuntele siis kehoasi.
Leipätiedotus.fi väittää, että kaikki leipä on terveellistä ja auttaa painonhallinnassa, mutta sen haittavaikutuksistakin löytyy näyttöä. Mediakeskusteluissa paljon mukana ollut Mikael Fogelholmikin on sanonut, että vaalea leipä voi olla jopa rasvaa haitallisempaa. Liiallinen tyydyttyneiden rasvojen syöminen altistaa sydänsairauksille,
mutta tilanne ei parane lainkaan, jos rasvat korvaa pitkälle
jalostetuilla hiilihydraateilla.
Erään Tanskalaistutkimuksen perusteella vaalea leipä ja muut ns. korkean
glykeemisen indeksin hiilihydraatit saattavatkin olla merkittäviä
sydänriskejä.
Eräs ruotsalainen tutkimus sanoo, että aamiaisella nautittu kuitupitoinen tumma leipä pitää lähimuistin
terävämpänä ja suorituskyvyn parempana kuin vaalea leipä. Lundin yliopistossa tehdyt kokeet osoittivat,
että ero oli huomattava.
On aina hyvä kiinnittää huomiota ruoan laatuun ja tässä on yksi helppo askel millä jokainen voi muuttaa ruokavaliotaan parempaan suuntaan: vaihda vaalea leipä tummaan. Ruisleipää ostettaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen miten suuri osa siitä itseasiassa on oikeasti ruista, koska monesti tummassakin leivässä osa on vehnäjauhoja.
Vaaleassa leivässä on yksi hyväkin puoli: se sulaa helposti mahassa. Eli sillä voi olla paikkkansa vaikka ennen tai jälkeen urheilusuorituksen kun halutaan helposti sulavaa hiilihydraattia eikä paljoa kuitua. Tumma leipä ei myöskään sovi kaikkien vatsalle juuri sen takia, että se on raskaampi sulattaa varsinkin isoina määrinä. Joillakin kun koko ateria saattaa olla pelkkää leipää, koska se on helppoa. Yksi syy siihen miksi aterian jälkeen alkaa väsyttämään voi olla juuri leipä.
P.s. muistakaa, että kirjoituksia voi kommentoida ilman mitään rekisteröitymistä ja "piditkö?" painikkeet kirjoitusten alalaidassa kertovat minulle minkälaiset aiheet kiinostavat eniten.
Lähteet
Kuvassa oleva lehtiartikkeli
Monotonous consumption of fibre-enriched bread at breakfast increases satiety and influences subsequent food intake. Ranska 2012
Dietary Glycemic Load and Index and Risk of Coronary Heart Disease in a Large Italian CohortThe EPICOR Study
Intake of carbohydrates compared with intake of saturated fatty acids and risk of myocardial infarction: importance of the glycemic index. Tanska 2010
http://www.leipatiedotus.fi/
http://janicewhite.hubpages.com/hub/why-white-bread-is-bad-for-you
http://blog.foodfacts.com/index.php/2010/05/25/white-bread-startling-facts-and-health-risks/
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Korvaa sokeri hunajalla
Kävin äskettäin Matti Uusituvan luennolla jossa hän sanoi, että
hunaja
on hunajaa, ei siinä sen kummempaa. Hunaja on sokeria. Minua alkoi kuitenkin kiinnostamaan lukea asiasta enemmän, koska moni terveysguru kehottaa hunajaa käyttämään makeuttajana. Hunajassa on tosiaan paljon sokeria:
glukoosia ja fruktoosia. Sen vuoksi sitä ei kannata mielin määrin alkaa
ruokiin lisäilemään, mutta tutkimuksista huomataan että se on terveellisempi vaihtoehto kuin pelkkä valkoinen sokeri, sillä hunajassa tulee sokerin lisäksi hieman muitakin ravinteita. Määrät ovat pieniä, mutta hunaja sisältää joitakin vitamiineja ja kivennäisaineita ja ehkä sen takia siitä tulee nopeammin kylläisempi olo kuin puhdistetusta sokerista.
Hunaja on makeaa, mutta siinä on myös pieni vivahde karvaisuutta/kitkeryyttä ja ainakin itselleni sen syömisestä tulee paljon parempi olo jälkeenpäin kuin puhtaan valkoisen sokerin. Jos vaikka dippaan tummaa suklaata hunajaan, niin tulee sellainen olo, että olen aidon ruoan äärellä. Miksen syö suoraan makeampaa maitosuklaata? Siksi, että tummassa tai raakasuklaassa on tallella enemmän kaakaon luonnollisia ravintoaineita kuten antioksidantteja. Jos vertaillaan tavallisen sokerin ja hunajan
GI-arvoja niin hunajan arvo on pienempi. Se tarkoittaa siis sitä, että
hunajan vaikutus verensokerin nousuun on alhaisempi, mutta ero ei ole dramaattisen iso.
Hunajan flunssaa lievittävistä vaikutuksista puhutaan paljon. Monet
suosittelevat hunajan käyttöä kipeän kurkun ja yskän hoidossa. Hunajasta
haihtuvat yhdisteet rauhoittavat ja parantavat limakalvojen toimintaa.
Sillä on antibakteerinen vaikutus ja näin ollenhan se voi auttaa
flunssaan ja ehkäistä vilustumista. Eräs tutkimus kertoo myös
siitä, että hunaja auttaa allergioihin. En usko, että hunaja voi
parantaa allergian, mutta se voi ehkä lievittää oireita. Hunajaa on myös pitkään käytetty unilääkkeenä, koska sillä on rentouttava vaikutus. Puhutaan myös siitä, että hunaja laihduttaisi, mutta en tiedä onko tässä perää. Hunaja voi toimia hyvin myös urheilujuoman osana. On tullut tutkimuksia
joiden mukaan hunaja on vatsaystävällisempi kuin monet keinotekoiset
hiilihydraattivalmisteet.
Hunajaa voi käyttää iholle esimerkiksi lievien palovammojen hoitoon
tämän rauhoittavan vaikutuksen takia. Se poistaa ihosta myös yleisesti
epäpuhtauksia ja tekee siitä pehmeän.
Alle 1-vuotiaille lapsille ei hunajaa suositella annettavaksi, koska se sisältää sellaisia bakteereita, joita pienen lapsen maha ei
välttämättä vielä kunnolla kestä.
Hunajan kasvialkuperä ja tuotantoalue vaikuttavat hunajan
ominaisuuksiin. Pohjoiset laajat luonnonkasvialueet antavat siellä
tuotetuille hunajille ominaisen maun ja värin. Kukkien meden
koostumuksen mukaan eri hunajalajit käyttäytyvät eri tavoin. Mieto,
vaalea horsmahunaja ja voimakkaan makuinen, kullankeltainen hillahunaja
säilyvät juoksevana useita kuukausia. Viljelmien äärellä tuotettu
hienokiteinen vaalea rypsihunaja taas kiteytyy parissa viikossa. Apila-
ja vadelmahunajat kiteytyvät pehmeämmin muutaman kuukauden kuluttua. Kaupassa ei tosin ole kovin montaa vaihtoehtoa näitä hunajoita. Kannattaa valita kotimaista.
Suomessa ei juurikaan puhuta raakahunajasta, koska yleensä kotimainen hunaja on sellaista.
Jos sokeria haluat vältellä, niin hyviä makeuttajia ovat stevia ja ksylitoli.
Lähteet:
torstai 16. helmikuuta 2012
Liika suolan saanti lisää sydäntautien riskiä, mutta niin myös liian vähäinen saanti
Suola on ihmiselle välttämätön aine, mutta sen tarve ei ole kovin suuri. Suola onkin siinä mielessä haitallisempi aine kuin sokeri, että sitä tulee hyvin helposti nautittua liikaa päivän aikana varsinkin jos sitä tykkää lisäillä ruokiin. Makuaisti tottuu suolaan ja joudut lisäämään sitä koko ajan enemmän ja enemmän, jotta saat samanlaisen suolaisen maun kuin alussa. Sen takia sen käytössä kannattaa olla tarkkana.
 |
| Tässä suolan päivittäinen käyttömäärä. Ei ole paljon. |
Ravitsemussuositusten mukaan suolan saanti pitäisi rajoittaa vajaaseen
teelusikalliseen ( 3-5 g) vuorokaudessa. Verenpainepotilaiden etenkin kannattaa sen käyttöä rajoittaa, mutta älä poista sitä kokonaan, sillä myös hyvin minimaalinen suolan saanti voi lisätä sydäntautien riskiä. Jos syöt paljon leipää ja eineksiä, niin saat suolaa niistäkin, mutta jos valmistat kaikki ruoat itse, niin silloin sitä pitää muistaa ruokaan lisätäkin, koska sitä voi tulla myös liian vähän. Kannattaa pitää mielessä myös, että mitä enemmän liikut ja hikoilet, niin sitä enemmän tarvitset nestettä ja suolaa. Kovassa liikuntasuorituksessa suolan tarve on
suurempi kuten myös kesähelteillä. Hiki on suolaista ja veden juonti kuljettaa myös mukanaan pois suoloja. Liian vähäinen suolan ja mineraalien saanti voi aiheuttaa kramppeja liikkuessa. Urheilija voikin siis syödä suolaa huoletta tuplastikin suosituksen mukaisen määrän. Jos taas liikut hyvin vähän, niin silloin et suolaa paljoa tarvitse.
Suomalaisen ruokavalion suolasta suurin osa (60%) kertyy
elintarvikkeisiin lisätystä suolasta. Suurin yksittäinen piilosuolainen
elintarvike on leipä. Valmiit mikroruoat, kinkkuleikkeleet ja mausteseokset sisältävät usein piilosuolaa eli jos valmistat sapuskat itse, niin tiedät paremmin minkä verran suolaa ruokavaliossasi on. Grillausmausteiden ja pippurisekoitusten suhteen kannattaa olla tarkkana, sillä jotkut sisältävät suolaa ja jotkut eivät. Asia kannattaa tarkastaa aina pakkauksesta.
Liika suola lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, aivohalvauksen riskiä, verenpainetta, ylipainoa ja aiheuttaa turvotusta keräämällä nestettä elimistöön. On kuitenkin tutkimuksia joiden mukaan suolan liika vähentäminen ruokavaliosta voi aiheuttaa samoja haittavaikutuksia kuin sen liikasaanti.
Ruokasuolat sisältävät tärkeitä kivennäisaineita ja mineraaleja kuten jodia. Suolaa ei siis pidä kokonaan jättää pois vaikka sen tarve onkin pieni. Mikä sitten on turvallinen käyttömäärä? Jos valmistat päivän ruoat itse, niin voit hyvin sen teelusikallisen päivän aikana suolaa ruokaan lisätä. Jos syöt useamman palan leipää, niin sitten lisää vaikka puoli teelusikallista.
Teollinen ruokasuola ei ehkä ole kaikkein paras vaihtoehto, sillä siitä puuttuu monia alkuaineita, joita vähemmän käsitellyssä suolassa on. Kristallisuola ja merisuola ovat sen suhteen parempia vaihtoehtoja. Miinuspuoli näissä on, että näihin suoloihin ei ole lisätty jodia, mutta mielestäni suola ei muutenkaan ole hyvä jodin lähde, koska sen käyttömäärä pitää olla niin pieni. Jodia saat paremmin muista lähteistä kuten merilevistä. Monissa monivitamiinitableteissakin sitä on mukana. Kaikissa ei ole joten tsekkaa sisältö.
Lähteet:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)