Nostaako aspartaami verensokeria? 100 tutkimuksen meta-analyysi

Sokeriton limsa aiheuttaa diabetesta

Tämä yleinen makeutusaine tekee sinut lihavaksi?

Sokeriton vai sokerillinen?

Terveysuutiset 2010 - 2013

Toivottavasti olette tykänneet teksteistäni ja mukava nähdä kun kommenttejakin on silloin tällöin tullut. Seuraan myös aika ajoin noita "piditkö?" nappuloita, joten merkkaa sinne mitkä aiheet ovat olleet kiinnostavia.

Katsastetaanpas tällä kertaa mitä olemme oppineet tässä viimeisen kahden tai kolmen vuoden aikana ravitsemusmaailmasta. Viimeisten viiden vuoden aikana superfoodeja ja luonnollista luomuruokaa on nostettu pinnalle dokumenttien ja erilaisten terveysgurujen toimesta. Elintarviketeollisuutta ja ravitsemussuosituksia on kritisoitu kovalla kädellä. Monet tahot ovat näitä myös puolustaneet, mutta ihmiset ovat silti muuttaneet paljon aikaisempia tottumuksiaan ja jotkut kertovat parantuneensa jopa syövästä ruokavaliota muuttamalla. Olli Posti on puhunut MS-taudin voittamisestaan ruokavaliolla. Veganismi ja kasvisruokailu on myös vahvasti nostanut päätään ravitsemusmaailmassa.

Onhan näistä terveysasioista puhuttu iän kaiken, mutta nyt viime vuosina julkisuus aiheiden ympärillä on lisääntynyt. Itse aloin kiinnostumaan syvällisemmin alastani silloin kun perustin tämän blogin. Aloitin aluksi kirjoittamaan lähinnä itseäni varten, mutta ajattelin, että kun tekstejä kirjoittaa julkisesti, niin on isompi motivaatio tarkastaa asioiden todenperäisyys. Ensimmäisen blogikirjoitukseni aihe oli rasvasota eli mitkä rasvat ovat hyviä ja mitkä pahoja. Innostus tämän aiheen tutkimiseen tuli monista mediakeskusteluista. Karppaus ja vähärasvainen ruokavalio taistelevat johtoasemasta. Johtopaikkaan yrittää kiilata myös villiruokadieetti, joka hyväksyy niin vähärasvaisen kuin -hiilarisenkin näkemyksen kunhan syödään luomua ja mielellään raakana.

Lue tästä rasvasotaa käsittelevä tekstini

Olet mitä syöt!

Rasvakeskustelu, karppaus ja Antti Heikkilä ovat olleet voimakkaasti pinnalla viimeisimmät vuodet. Heikkilä julkaisi Diapeteksen hoito ruokavaliolla nimisen kirjan muistaakseni 2008. Ihmiset ostivat jossain vaiheessa voita niin sekopäisesti, että se oli välillä kaupan hyllyiltä loppu.  En ymmärrä mihin sitä voita niin paljon muka voi mennä? Kauhovatko ihmiset sitä lusikalla suoraan suuhun? Itsekin käytän voita, mutta yksi paketti riittää monta viikkoa. Leivän syönti myös vähentyi radikaalisti karppauksen myötä, mutta nyt nämä molemmat asiat ovat tasaantuneet eikä karppausinto ole enää ihmisillä niin vahvana.

Suomalaisten karppausinto hiipumassa

Rasvaan liittyen yksi iso väittelyn kohde on rypsiöljy ja oliiviöljy. On paljon muitakin kasviöljyjä, mutta jostain syystä nämä ovat olleen mielenkiinnon kohteena. Kirjoitin aiheesta ja vertailin kumpiko öljy näistä sitten olisi parempi vaihtoehto:

Rypsiöljy vs. oliiviöljy 

2010 julkaistu Robert O. Youngin innoittama "pH-ihme" kirja on tuonut näkökulmaa tähän hapan-emäs näkemykseen. Sanotaan, että kehon pH-tasapainolla on suuri merkitys terveydelle. Tämän kirjan todenperäisyyden ja tieteellisyyden suhteen kannattaa kuitenkin olla skeptinen. Melkein kaikkien sairauksien sanotaan johtuvan liian happamasta kehosta. Tätä pH-asiaa olen käsittelyt lyhyesti parissa kirjoituksessa. Netissä puhutaan, että ruokasoodan emäksinen vaikutus voisi parantaa jopa syövän. Yritin etsiä aiheesta tutkimustietoa.

Ruokasooda voi parantaa syövän

Ruokasoodan vaikutus suorituskykyyn

Lisäaineista on ollut paljon juttua ja monien makeutusaineiden sanotaan johtavan jopa pahemmin ylipainoon kuin itse sokerin vaikka kaloreita on vähemmän. Sanotaan, että ne saattavat lisätä monien sairauksien riskiä isoina määrinä ja yhteisvaikutuksista ei ole mitään tietoa. Tässä muutama kirjoitus, joissa olen aihetta käsitellyt. Bentsoehappoa ja nitraatteja ainakin kannattaa tarkkailla lasten kohdalla, koska turvallisen saannin yläraja ylittyy helposti.

Lisäaineet: Aromimyrkky ja aspartappaja

Lisäaineet: Nitraatit ja nitriitit

Lisäaineet: Fosfaattimyrkky

Lisäaineet: Bentsoehappo ja natriumbentsoaatti

Vegetarismi ja veganismi on myös tuotu pinnalle. Tähän villiruokakäsitteeseen kun nämä kuuluvat vahvasti. Veganismin ja nimenomaan raaka sellaisen sanotaan parantavan kaikki taudit. Sinänsä nämäkään eivät todellakaan ole mitään uusia juttuja, mutta nyt mediassa on paljon ollut pinnalla lihansyönnin moraaliset ja terveydelliset asiat. Se miten lihaa kasvatetaan, tuotetaan jne. Docventures käynnisti lihaton lokakuu kampanjan, johon ilmeisesti osallistui tuhansia ihmisiä. Sitä en tiedä miten moni on tämän lihattoman kuukauden lopulta toteuttanut, mutta on hyvä asia, että niin moni ihminen on saatu asiasta kiinnostumaan. Olen itsekin kokeillut olla jonkun aikaa vegetaristi ja myös jonkun aikaa täysin vegaanikin, mutta kroppa sanoi minulle, että se haluaa ravintoa myös eläinkunnasta. Lihan käyttöä pyrin kuitenkin rajoittamaan.

Docventures ja lihaton lokakuu

Miksi ryhtyä vegetaristiksi?

Entä ovatko ravintolisät terveellisiä? Ei ole kovin pitkä aika siitä kun ravintolisiä ei suositeltu hoitomuotona, mutta nyt lääkäritkin ovat alkaneet niitä suosittelemaan ja olen huomannut, että sairaaloissa annetaan vanhuksille kalsiumia ja joitakin muita ravintolisiä. Tohtori Tolonen on ollut paljon äänessä näiden ravintolisien puolesta ja julkaissut 2003 kirjan nimeltä Tolosen terveysoppi. Samaan aikaan kun synteettiset valmisteet ovat lisääntyneet, niin superfoodien markkinointi on lisääntynyt. Kumpiko sitten on parempi vaihtoehto vai olisikö hyvä käyttää molempia?

Lue totuus vitamiinivalmisteista

Totuus rasvanpolttajista

Tässä kirjoitus lisäravinteista, jotka on todettu vaarallisiksi

Kirjoittelin myös blogin alkuaikoina homeesta. Homehtuneen ruoan syömisesti on myös uutisoitu ja tämäkin on tärkeä aihe pitää mielessä

Homeisen ruoan syöminen altistaa sairauksille

Tietyt gurut terveysmaailmassa ovat pysyneet vuosikausia pinnalla, mutta myös uusia blogeja ja youtube-kanavia sikiää kuin sieniä sateella. Tämä on todella hyvä asia sillä tiedon kerääminen muuttuu koko ajan helpommaksi. Toisaalta tämä voi saada maallikon pään pyörälle sillä mitä näkemystä sadoista pitäisi uskoa? Sanoisin silti, että lukekaa, ihmetelkää ja kyselkää. Lukekaa ehdottomasti minun blogiani, mutta myös kaikkia muita mielenkiintoisia sivustoja ja kuunnelkaa mielenkiintoisia guruja. Voin sanoa olevani vasta viimeiset viisi vuotta kunnolla syventyneenä terveysasioihin ja voi olla, että jotkut asiat mitä nyt olen kirjoittanut eivät enää vuoden päästä näytäkään samalta. Eli blogi ja aiheet kehittyvät. David Wolfe sanoi, että hänen kiinnostuksensa ravintoasioihin lähti avokadosta ja appelsiinista. Jostain se alkusysäys lähtee ja sitten vaan haalimaan lisää tietoa, mutta kun luet artikkeleita, niin muista pysyä terveellä tavalla skeptisenä, koska paljon epäpätevää tietoakin netissä on.

Syömäsi makkara ei välttämättä sisällä ollenkaan lihaa

Monissa ostamissasi makkaroissa ja leikkeleissä voi olla vettä enemmän kuin itse lihaa ja joissakin lihaa ei ole ollenkaan!

Miten tällainen vetinen makkara sitten saadaan pysymään kasassa? Siihen tarvitaan stabilointiaineita. Yksi sellainen on fosfaatti. Sen koodi on E450. Kuluttajaliiton testin mukaan HK:n Metrilenkissä ja kevyessä broilerilenkissä on niinkin paljon kuin 0% lihaa. HK:n kevyessä sinisessä lenkissä on 3-4% lihaa. Tätä stabilointiainetta käytettäessä tuotteen valmistus tulee halvemmaksi, mutta asiakkaana maksat osittain tyhjästä.

Vesi ei sinänsä ole epäterveellinen asia, mutta tiedättekö missä muualla fosfaattia käytetään? Pesuaineissa. Mitä ihmettä sellainen aine tekee ruoassa?

Fosfaatti eli fosfori on sellainen aine, jota saadaan ruoasta ihan luonnollisessa muodossakin ja elimistö tarvitsee sitä, mutta suomalaiset saavat sitä reilusti yli suositusten.  Ravintosuositus fosfaatille on sekä miehille että naisille 600 mg/vrk. Suomalaiset kuitenkin saavat tätä lähemmäs 2000 mg/vrk. THL:n mukaan saanti ei kuitenkaan vielä ole mitenkään vaarallisella tasolla, mutta sitä olisi hyvä rajoittaa. Finfood Lihatiedotuksen mukaan lihatuotteiden fosforista vajaa puolet tulee lisätystä fosfaatista ja loppu on lihan luontaista fosforia.

Helsingin yliopiston tutkijan, professori Christel Lamberg-Allardtin mukaan tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että erityisesti fosfaattimuodossa ruokaan lisätty fosfori olisi yhteydessä osteoporoosin syntyyn. Ravitsemusterapeutti Sirkku Kylliäinen kertoo, että liiallinen fosfori on erityisesi haitallista munuaisvaivoista kärsiville.

Erään kokeilun mukaan fosfaatilla ja ADHD:lla on yhteys. Tutkijafarmaseutti Hetha Hafer ja hänen kemistiaviomiehensä olivat adoptoineet Michael nimisen lapsen, joka osoittautui kärsivän vakavasta tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä (ADHD). Kun rouva Hafer pani Michaelin vähän fosfaattia sisältävälle ruokavaliolle, tämän käyttäytymisongelmat häivisivät vähitellen. Hafer kertoi löydöstään muiden ongelmalasten vanhemmille. Vanhemmat kokeiliva Haferin ruokavaliota ja se tehosi myös heidän ongelmalapsiinsa.

Hyviä uutisiakin on, sillä telkkarista olette saattaneet huomata Snellmannin mainostavan uusia fosfaatittomia makkaroita. ”Fosfaatti päätettiin poistaa, koska suomalaisten fosforin saanti ylittää keskimäärin 2–3-kertaisesti vallitsevan ravintosuosituksen”, sanoo Snellmanin markkinointisuunnittelija Elisabeth Enström. Snellmannin makkaroista on poistettu myös natriumglutamaatti ja kamara. En mielellään mainosta mitään tiettyjä tuotteita kirjoituksissani, mutta mainitsen Snelmannin, koska se on mennyt oikeaan suuntaan näissä asioissa ja sen tuotteet vaikuttavat sellaisilta mitä hyllystä kannattaa ottaa jos leikkeleitä ja makkaroita haluaa maistella. Luomutuotteisiin ei käsittääkseni lisätä fosfaattia vaan vedensidonta ja rakenteen muodostuminen saadaan aikaan muilla keinoilla.

Fosfaatin lisäksi lihatuotteissa hyvin yleisesti käytettävä lisäaine ovat nitraatit ja niiden turvallisen saannin yläraja voi ylittyä helposti lapsilla. Alle yksivuotiaalle lapselle ei saa antaa nitraatteja ollenkaan ja suositeltu annos yli yksivuotiaalle lapselle on maksimissaan yhden nakin sisältämä nitraattimäärä vuorokaudessa. 

Lähteet
Ravitsemussuositukset
Finravinto 2002 -tutkimus
The Hidden Drug Phosphate - Cause of Behaviour Disturbance, Learning Difficulties and Juvenile Delinquency
Kuluttajaliiton testi: Näissä makkaroissa ei ole yhtään lihaa
Fosfaatiton makkara on lihaisaa artikkeli
Evira: makkaroiden, nakkien ja leikkeleiden käyttö alle kouluikäisillä lapsilla

Juotko värjättyä maitoa?

Katselin hyvän asian ohjelmaa nimeltään Jamie Oliverin ruokavallankumous. Siitä lähti pyörimään ajatuksia tätä blogikirjoitusta varten ja tarkoitus puhua hieman ruoan laadusta.

Oliverin ohjelmassa ajatuksena on pitää mm. kouluruoka samanlaisena kuin ennenkin, mutta muuttaa siinä olevat ainekset laadukkaammiksi. Eli ruoka olisi mahdollisimman vähän käsiteltyä ja se tehtäisiin itse. Tässä ohjelmassa ollaan ilmeisesti Amerikassa. On myös toinen samanlainen ohjelma nimeltään Jamie Oliverin kouluruoka, jossa ollaan Englannissa. Kummassakin ohjelmassa on samanlainen ajatus. Oliver on puhunut myös eläinten kasvatuksesta ja teurastuksesta.

On aika hullua nähdä, että amerikkalaisessa koulussa käytettiin sokerilla makeutettua maitoa. Eikä se välttämättä ollut edes valkoista vaan värjättyä kaikenlisäksi. Tutkimusten mukaan lapset juovat mieluummin makeutettua maitoa kuin tavallista ja luonnollistahan se on, että lapsille makea maistuu. Suomessa ei onneksi ihan noin pahalla mallilla kouluruoka ole, mutta parantamisen varaa siinäkin on. Ongelmahan koulu- ja laitosruoassa on se, että se pyritään tekemään mahdollisimman halvalla. Se on ymmärrettävää, mutta silloin raaka-aineet eivät ole laadukkaimmasta päästä. Nykyään pitää myös vältellä sokeria, suolaa ja rasvaa, niin kaikki hyvä viedään syömisestä pois. Jotenkin tuntuu nurinkuriselta, että juuri niitä asioita mitä kehoa haluaa ei saisi syödä. Ruokaan joudutaan sitten lisäämään makeutusaineita ja muita lisäaineita, että se mauton mössö saadaan syömäkelpoiseksi. Ihmiset liikkuvat nykyään vähemmän mitä ennen ja sen takia energiansaantia pitää rajoittaa, mutta kyllä näitä kehon mielitekoja pitää myös kuunnella, koska yleensä  niihin on joku syy. Huonolaatuinen einesruoka saattaa sekoittaa näitä kehon viestejä ja lisäaineet voivat saada sinut syömään enemmän mitä tarvitsisi. On nimittäin näyttöä, että ainakin natriumglutamaatti voi edistää lihomista.

Värjättyjä sekamuroja.

Ammattikokeilta kannattaa kysyä mikä on laadukasta ruokaa. Heillä on hyvä näkemys siitä miltä laadukkaat ruoka-ainekset maistuvat ja miten ne toimivat aterioissa. Vaikka heillä ei olisi yhtä hyvää käsitystä ravintoarvoista, niin usein se tuoreempi ja maistuvampi ruoka on myös terveellisempää. Erilaiset värit ruoassa myös houkuttelevat luonnostaan meitä, koska värit viestivät ravinteista. Aisteja tosin sekoittaa se, että eineksissä käytetään hyvin paljon keinotekoisia väraineita. Kasvisosastolla kannattaa kuitenkin seurata aisteja ja käyttää aterioissa paljon erilaisia värejä.

Kun sinun tekee mieli suklaata, niin osta mahdollisimman tummaa sellaista ja jos se kaipaa enemmän makeutta, niin voit dipata niitä suklaapaloja hunajaan. Näin ollen siinä herkussa on sokerin lisäksi enemmän ravintoaineita kuin maitosuklaassa tai valkosuklaassa. Myös hedelmät tyydyttävät hyvin makeanhimoa ja saat sokerin lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita, jolloin keho tulee paljon nopeammin kylläiseksikin. Olli Posti on puhunut todella paljon ravinnon laadusta ja mielitekojen kuuntelemisesta. Kehon tekee mieli niitä ruokia mihin se on oppinut. Eli ei sinun tee mieli parsakaalia jos et ole sitä koskaan syönyt. Tämän takia keholle pitää opettaa uusia asioita ja kuunnella miten se muutoksiin reagoi. Hampurilainenkin voi olla terveellinen kun sen valmistaa itse. 

Lasten tulee välttää tätä säilöntäainetta

Ruoassa säilöntäaineena käytettävän bentsoehapon (E210) turvallisen saannin yläraja ylittyy helposti pienillä lapsilla. Turvallisen saannin ylärajaksi on asetettu 5mg/kg/vrk. 15 kiloa painava lapsi, voi syödä korkeintaan yhden nakin ja lasillisen mehua, että tämän lisäaineen ja myöskin nitraattien saanti pysyy suosituksen mukaisena. Aikuisella yläraja ei ylity niin helposti. Bentsoehapon johdannaisia jatkuu koodiin E219 asti.

Natriumbentsoaatti eli E211 on bentsoehapon suola, jota käytetään myös säilöntäaineena.

Myös tämän saantisuositus Eviran mukaan on 5mg/kg/vrk. Eräs brittiläinen tutkimus sanoo, että natriumbentsoaatti salpaa joidenkin tärkeiden solujen toimintaa ja voi näin ollen aiheuttaa maksakirroosia ja Parkinsonin tautia. Kerrotaan myös, että E211 voi yhdessä E300 askorbiinihapon eli C-vitamiinin kanssa muodostaa syöpää aiheuttavaa bentseeniä. Oikein mukava ja turvallinen aine siis. Allerginen voi näille aineille myös olla.

Bentsoehappoa ja natriumbentsoaattia löytyy monista mehuista ja limppareista. Lisäksi teollinen sima, jotkut alkoholijuomat ja maitotuotteet sekä hillot voivat sisältää näitä aineita. Useat marjat ja hedelmät sisältävät jo luonnostaan hieman bentsoehappoa. Limsat ja monet valmisjuomat voivat sisältää useampaakin erilaista säilöntä- ja makeutusainetta, joten niiden käyttöä kannattaa rajoittaa etenkin lasten kohdalla. Joitakin juomia on joskus jouduttu vetämään pois myynnistä, koska suosituksen mukainen yläraja on ylittynyt tuotteissa. Onneksi näitä valvotaan. Evira sanoo, että mehujuomia, joissa on bentsoaatteja ei suositella lapsille päivittäiseen käyttöön, koska turvallisen saannin yläraja ylittyy helposti. Aikuisilla ei varmasti pienissä määrin käytettynä näistä aineista ole haittaa, mutta lisäaineiden kohdalla voi olla hyvä miettiä miten monesta eri lähteestä niitä ruokaan tulee ja pitää tämä yhteismäärä mahdollisimman pienenä. Jos mietit mistä saat selville missä tuotteessa on mitäkin lisäaineita, niin sinun pitää vain käydä aina tuoteselosteet läpi. Mitään stressiä tästä ei kuitenkaan tarvitse ottaa. Kyllä mehuja ja limppareita voi joskus juoda, mutta päivittäin niitä ei kannata käyttää.

Mehukatissa on natriumbentsoaattia. Kannattaa antaa lapsille mieluummin tuoremehua ja se on myös aikuisillekin parempi vaihtoehto kuin tällainen lisäainemehu. Tuoremehuissakin on sokeria, mutta niissä on myös C-vitamiinia ja joissakin hieman hedelmälihaa. Lisäaineita useimmissa ei ole. Marjamehut kuten mustaherukka, mustikka ja tyrni ovat myös todella terveellisiä vaihtoehtoja.

Lähteet:
Ravitsemustiede 2005 painos
Caution: Some soft drinks may seriously harm your health
Evira: Bentsoehappo 

Evira: Natriumbentsoaatti
Evira: Virvoitusjuomissa bentsoehappo-ylitys
Evira: Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä ohjeita

Lihatuotteissa käytettävät nitraatit ovat myrkkyä lapsille

Nitraatteja ja nitriittejä (E248, E250, E251, E252) käytetään lihassa parantamaan sen säilyvyyttä ja tuomaan sille mukavan punainen väri. Ilman nitraatteja lihan pinta on harmaampaa. Eivätkös tämän perusteella nitraatit siis ole ihan hyvä asia? Eivät, koska nitraatit muuttuvat mahalaukussa syöpää aiheuttaviks yhdisteiksi. Tämän lisäksi ne voivat aiheuttaa joiden tutkimuksien mukaan Alzheimerin ja parkinsonin tautia sekä diabetesta. Eviran mukaan näitä yhteyksiä ei ole varmaksi todettu aikuisilla, mutta lapset ovat erityisesti alttiita nitraattien ja nitriittien vaikutuksille. Alle yksivuotiaalle lapselle ei saa antaa nitraatteja ollenkaan ja suositeltu annos yli yksivuotiaalle lapselle on maksimissaan yhden nakin sisältämä nitraattimäärä vuorokaudessa. Eviran mukaan suuret nitriittimäärät voivat haitata hapenkuljetusta pienen lapsen elimistössä. Aikuisen elimistö pystyy käsittelemään isomman määrän näitä lisäaineita, mutta silti rajoittaisin lihan käyttöä vanhempanakin.

Nitraatteja kerääntyy luonnostaankin kasviksiin maaperästä, mutta tutkimuksien mukaan luonnollisista kasviksissa olevista nitraateista ei ole havaittu haittavaikutuksia vaikka kasviksistakin voidaan saada suosituksia yli menevä määrä. Maailman terveysjärjestön WHO suosituksissa suurimmaksi sallittavaksi nitraattien saanniksi on päätetty 3,7 mg/kg/vrk. Lihassa näitä aineita itseasiassa käytetään jopa hieman alle suositusten. Luomulihassa niitä on vielä vähemmän. Paljon kasviksia syövillä nitraatin saanti voi nousta helposti yli 1000 milligrammaan vuorokaudessa eli viisi kertaa normisuosituksia korkeammaksi. Kasvikset ovat kuitenkin todella terveellisiä ja tärkeä osa ruokavaliotamme tästä asiasta huolimatta ja voi olla, että niissä on joitain nitraattien haittavaikutuksia estäviä yhdisteitä. Tiedetään, että ainakin C-vitamiini estää nitraattien haitallisia vaikutuksia. Tämän ja monen muunkin asian takia liharuoan kanssa olisi hyvä aina lautaselle iskeä myös kasviksia. Bentsoehappo on toinen lisäaine, jonka saanti voi ylittyä helposti lapsilla.

Lähteet

Ravitsemustiede 2005 painos

Evira Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä ohjeita
Evira Makkaroiden, nakkien ja leikkeleiden käyttö alle kouluikäisillä lapsilla
Evira usein kysyttä nitraateista ja nitriiteista

http://www.terve.fi/ravinto/nitriitti-ja-nitraatti

http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/tama-on-karu-totuus-lisaaineiden-vaikutuksesta-ihmiseen/134210
http://www.ts.fi/teemat/luonto/89005/Kasvisten+nitraatit+hyvaksi+terveydelle
Wikipedia Natrium nitrite

Aromivahvenne ja aspartaami voivat tehdä sinut lihavaksi

Nykyään melkein joka asiasta on saatavilla light-sokeriton-kevytversio, johon on sitten pumpattu näitä makeuttajia. Sokerin vähentämiseksi ruokavaliosta nämä ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta voivatko nämä makeutusaineet olla haitallisia elimistölle? Aromivahvenne eli natriumglutamaatti ja aspartaami ovat sellaisia aineita, joita hyvin monesta tuotteesta löytyy. Kun elimistö saa sisäänsä makealta maistuvaa ruokaa, niin se olettaa ruoan sisältävän sokeria ja kun sitä ei sitten tulekaan, niin se voi sekoittaa elimistön luonnollista hormonitoimintaa. Tilanne tasapainottuu hieman kun vaikka lightlimsaa juo aterian yhteydessä, jonka mukana tulee hiilihydraatteja. Joidenkin tutkimuksien mukaan nämä lisäaineet lisäävät ruokahalua ja voivat näin edesauttaa lihomista. Jotkut yritykset ovat ottaneet askeleita parempaan suuntaan ja poistaneet näitä aineita tuotteistaan eli voimme vaikuttaa ostoksillamme siihen mitä kaupoissa myydään. THL väittää, että lisäaineissa ei ole mitään haittavaikutuksia eikä lyhyellä ajanjaksolla varmasti olekaan, mutta pitkän tähtäimen vaikutuksia tai yhteisvaikutuksia ei vielä kunnolla tiedetä.

Miksi lisäaineita sitten käytetään? Koska sokeria ja suolaa pitää vältellä, niin makeutettua tuotetta, jossa ei ole sokeria voi myydä terveellisenä. Makeutusaineiden käyttö on varmastikin myös halvempaa sillä niitä ei tarvitse käyttää kuin murto-osa sokerin ja suolan määrästä.

Aromivahventeita on monenlaisia ja ne merkitään E-numeroilla 620–640. Yleisimmin käytetty vahvenne on natriumglutamaatti. Tämä on paljon käytetty lisäaine, jonka vaikutuksen maussa itseasiassa huomaa. Tätä glutamaatin makua kutsutaan umamiksi eli herkullisuuden mauksi ja sitä on luonnostaankin ruoka-aineissa. Kun ruokaan sitä lisätään, niin sellainen ruoka on koukuttavampaa ja näin ollen sellaista tulee helposti syötyä enemmän kuin tarvitsisi ja tämä johtaa lihomiseen. Pietarsaari kielsi aromivahventeen käytön kaupungin ruuassa vuonna 2009. Ruokailijat valittivat heti kiellon jälkeen ruuan mauttomuutta. Ilmeisesti makua tämä aine ruokaan siis tuo.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei ole kehottanut kuntia lisäaineen kieltämiseen, vaan jotkut kunnat ovat päätyneet ratkaisuun itsenäisesti. Taustalla on saattanut olla vanhempien huoli lisäaineen aiheuttamista allergisista reaktioista. Aromivahvenne kuten monet muutkin lisäaineet voivat salakavalasti aiheuttaa allergiaa joillekin ihmisille. Allergian syytä on monesti vaikea löytää jos näistä lisäaineista ei ole mitään tietoa. Kiinalaisessa ruoassa käytetään yleensä tätä lisäainetta.

Aspartaamikaan ei ole kiva aine, sillä se saattaa toimia kuin hermomyrkky. Aivoissa aspartaami estää jossain määrin serotoniinin (säätelee aivojen vireystilaa ja mielialaa) muodostumista, mikä voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, huimausta, unettomuutta, masennusta, maanisdepressiivisyyttä, paniikkihäiriöitä, käytöshäiriöitä kuten raivoa ja väkivaltaisuutta, muistinmenetystä, sekavuutta ja tajuttomuutta sekä kuukautisiin liittyviä mielen ja kehon ongelmia. Myrkytystila ei kuitenkaan tule hetkessä vaan pitkällä tähtäimellä. Aspartaamikin lisää ruokahalua ja voi edesauttaa lihomista. Jos sitä sattuu silloin tällöin jossain olemaan, niin ei se ole vaaraksi, mutta sitä sisältäviä tuotteita ei kannata käyttää päivittäin. Monissa proteiinijauheissa on aspartaamia ja jos nämä jauheet ovat sellainen asia mitä käyttää runsaasti, niin kannattaa valita mieluummin vaikka steviaa sisältävä vaihtoehto.

Antti Heikkilä sanoo näin: "Ihmiset syövät entistä terveellisemmin, mutta lihovat. Sehän on jo lauseena älytön. Heikkilä harmittelee sitä, että asioista vaietaan, vaikka tuloksia ja tietoa saa kuka tahansa internetistä etsimällä."

 

Aina kun elimistöön tulee makeutusainetta, niin se luonnollisestikin odottaa, että nyt ruoan mukana tulee myös sokeria ja kaloreita. Tämä on ehkä kaikista tärkein huomioitava asia. Kun näitä ei kuitenkaan tule, niin se sekoittaa elimistön luonnollisia toimintoja. Tämän vuoksi light-juomat yms. herkut olisi syytä ottaa aina aterian yhteydessä, jolloin mukana tulee niitä hiilareitakin ja näin ollen elimistö osaa nämä aineet käsitellä paremmin. Vaikka näistä makeutusaineista voi olla haittaa, niin silti limsaa juodessa valitsen mieluummin light version, koska sokeria näistä juomista tulee ihan törkeän paljon eikä sekään ole hyvä asia. Limppari ei kuitenkaan pidä olla sellainen asia mitä juo joka päivä. Parempi juoda vettä tai vaikka mustaherukkamehua.

Lähteet
Monosodium glutamate versus diet induced obesity in pregnant rats and their offspring.
Aspartame: Cause of or Solution to Obesity?
Snellman: Teollisuus luopuu natriumglutamaatista
Antti Heikkilä: Lisäaineiden haittavaikutuksista vaietaan
YLE Natriumglutamaatti maustaa monet epäterveelliset ruoat
Evira Aspartaami
Evira usein kysyttyä