Näin pudotat painoa ja pidät sen poissa

Lihavuuteen johtava syömishäiriö

Joillakin ihmisillä esiintyy hallitsemattomia ahmimiskohtauksia, joiden aikana kuluu suuria määriä ruokaa eikä sitä lopulta oksenneta ulos kuten bulimiassa. Tällaista epätyypillistä syömishäiriötä kutsutaan nimellä binge eating disorder, BED. Noin viidenneksen vaikean lihavuuden takia hoitoon hakeutuvista ihmisistä arvioidaan kärsivän tästä häiriöstä. Siihen liittyy usein masennusta ja muita psyykkisiä oireita, joita ehkä yritetään lievittää syömisellä. Ahmimisesta johtuva lihominen kuitenkin yleensä vain pahentaa masennusta ja syyllisyydentunteita entisestään. Ihminen saattaa syödä muiden edessä kevyesti ja hallitusti, mutta ahmii yksin kotona, koska isot ruokamäärät hävettävät. Nämä ihmiset hakevat herkästi apua erilaisista laihdutusohjelmista ja menestyvät niissä huonosti. Hoidon tulisi alkuvaiheessa keskittyä ruokailurytmien normalisoimiseen ja rajujen laihdutusyritysten lopettamiseen, sillä ne yleensä vain pahentavat oireita. Tässä tilanteessa Personal Trainer ei ole ensisijainen apu vaan psykiatri. Personal Trainerin voi ottaa avuksi siinä vaiheessa kun henkinen puoli alkaa olemaan normaalilla tasolla. Ahmiminen pitää ensin saada hallintaan ja vasta sitten kannattaa ajatella ylipainon vähentämistä. BED voi parantua itsestäänkin jos elämäntilanne muuttuu, koska monet stressitekijät edesauttavat tällaisia taipumuksia. Joillakin ihmisillä päivän ainoa ilo voi olla syöminen. Tällöin pitää miettiä miten elämänlaatua voisi parantaa. Oireyhtymän tunnistaminen on haastavaa, mutta se on hoidon oikein suuntaamiseksi tärkeää. Tunnistamista voi helpottaa standardoidun ahmimistaipumusta mittaavan kyselyn avulla (englanniksi): https://psychology-tools.com/binge-eating-scale/

 

Oletko tunnesyöjä?

Lähteet
Ravitsemustiede 2012 painos
Terveyskirjasto Ahmintahäiriö
Syömishäiriöliitto

Olette kaikki taidetta

Joskus tuntuu, että on hyvä vain katsella. Vanhukset istuvat monesti kaupan penkillä ja katselevat. Yllättävän mielenkiintoista kokeilla nuorempanakin. Sitä kun yleensä juoksee vaan kiireellä ostokset kaupan läpi koskaan pysähtymättä katsomaan mitä ihmiset tekevät, mitä ilmeitä niillä on, miten ne ohittavat toisensa tungoksessa ja miten ne reagoivat jos joku työntää kärryn eteen. Samalla tavalla kuin eläintäkin katsoisi, mutta ei mitenkään alentavasti sillä ihminenkin on eläin.

On mukava katsoa ammattikokkia työssään. Miten kunnioittavasti se käsittelee esimerkiksi kalan, ettei liha mene pilalle eikä mitään mene hukkaan. Samalla tavalla on mukava katsoa miten rakennusmies rakentaa hirsimökkiä mitaten jokaisen vaiheen tarkasti tai miten metsuri hötkyilemättä kaataa puun kahden talon väliin. Yhtälailla on mukava katsoa miten nainen tekee meikkiä kasvoilleen kuin maalaisi taulua tai miten parturissa käydessäni tukkani käsitellään. On mukava katsoa millä antaumuksella ja totaalisella keskittymisellä kehonrakentaja treenaa. Kun asiakkaallani kuntosalilla menee joku tekniikka viimeisen päälle oikein ja juuri oikeat lihakset jännittyvät, niin se on taidetta ja kaunista katsottavaa. Liikunta on taidetta siinä missä maalauskin. Voi vaan ihailla ihmiskehon toimintaa näissä kaikissa tapauksissa. 

Ayahuascalla korkeammalle tajunnan tasolle

Ayahuasca eli helpommin ajawaska on Amazonilta kotoisin oleva psykedeellinen juoma, jolla on hyvin olennainen osa historiamme uskonnollisissa rituaaleissa ja ennustuksissa. Graham Hancockin mukaan tämä huume on on ollut yksi merkittävimpiä tekijöitä aikoinaan ihmisen luovuuden ja henkisyyden tehostamisessa. Ajawaskaa käyttämällä ihminen saa yhteyden henkimaailmaan ja voi kokea ilmestyskirjamaisia näkyjä! Näin siis sanotaan.

Tämä on todella mielenkiintoinen juttu, koska kun mietitään mistä kaikki nämä uskonnolliset näyt ja ennustukset tulevat, niin tällaisen huumausjuoman käyttäminen olisi loogista tieteellisestä näkökulmasta ajateltuna. Tätä on käytetty rituaalimenoissa tuhansia vuosia. Käyttäjät ovat nähneet egyptin mytologiasta tuttuja lintu- tai leijonapäisiä ihmisiä ja henget ovat kertoneet profetioita tulevaisuudesta. Ehkä ainakin osa tarinoista on selitettävissä tällä.

Ayahuascaa käytetään eräänlaisena terapialääkkeenä, jonka avulla voi tutkiskella omaa alitajuntaansa. Sillä on pyritty saamaan yhteys henkiin ja saamaan heiltä neuvoja tulevaisuutta varten. Kylän vanhimmat ja viisaimmat ovat juomaa nautittuaan menneet transsimaiseen tilaan ja sitten kertoneet kansalle shamaaniviisauksia. Voimme vain spekuloida ovatko henget mielikuvitusta vai oikeasti olemassa jollain tasolla minne pääsemme juomaa nautittuamme, kun tajunta laajenee tarpeeksi avoimeksi. Henkien takia tätä juomaa on aikoinaan käytetty vain muiden shamaanien ja ihmisten läsnäollessa. Kun yksi shamaani astuu henkien keskelle, on muiden suojeltava ruumista pahojen henkien saapumiselta. Juomaa onkin käytetty rituaalinimenoissa ja seremonioissa eikä se ole mikään bilejuoma. Hancock kertoo eräissä youtube-videoissa testanneensa tätä huumetta ja saaneensa siitä hänen elämäänsä auttaneita henkisiä kokemuksia.

Ajawaskakasvin vaikuttavat aineet ovat harmiini, harmaliini ja DMT. Harmiinia esiintyy jossain määrin kahvissa ja tupakassa. Sillä on mielialaa nostattava vaikutus. Sitä on tutkittu masennuslääkkeenä, mutta sitä ei pidetä tarpeeksi turvallisena sellaiseen käyttöön. DMT muistuttaa rakenteeltaan serotoniinia ja sitä on ihmiskehossa pieniä määriä luonnostaan. Aivojen mystinen käpyrauhanen pystyy tuottamaan tätä DMT:tä, jolla on siis psykedeellisiä vaikutuksia. DMT:n sanotaan olevan vaikuttava asia unien syntymisessä ja on teorioitu, että se olisi syypää moniin ufohavaintoihin. Käpyrauhanen on monesti yhdistetty juuri kaikenlaisiin yliluonnollisiin ja maallista tajuntaa korkeampiin asoihin kuten aivoja käsittelevässä videossani kerroin. Ulkoisesti nautittuna tämä DMT loogisesti johtaa paljon voimakkaampiin hallusinaatioihin kuin sillä määrällä mitä aivot itse tuottavat.

Perustuuko ajawaskan vaikutus pelkästään aivojen kemialliseen toimintaan vai avaako se kenties otsa- ja kruunuchakran vastaanottamaan oikeita henkimaailman viestejä?

Lähteet

http://www.ayahuasca.com/

http://www.youtube.com/watch?v=5lnLcRR35bY

http://www.youtube.com/watch?v=lsUJMVUU-B8

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ayahuasca

http://en.wikipedia.org/wiki/Dimethyltryptamine

http://www.nationalgeographic.com/adventure/0603/features/peru.html

http://www.singingtotheplants.com/what-is-ayahuasca/

Kuinka opin rakastamaan itseäni?

Ajattele kuka sinua voi rakastaa enemmän kuin sinä itse? Ketä ihmistä voit rakastaa enemmän kuin itseäsi? Jos sielu on olemassa, voidaan ajatella, että lukuisat sielut odottavat jonossa kehoa ja pääsyä maan päälle. Elämä on sen takia ainutlaatuinen lahja. Sinulla voi olla lukuisia ystäviä, läheisiä sukulaisia ja treenikavereita. Voit jakaa elämäsi jonkun kanssa parisuhteessa, mutta joudut kuitenkin selviämään elämän vaikeuksista loppuujen lopuksi yksin. On vain yksi sinunkaltainen ihminen ja vain yksi ihminen, joka on aina mukanasi. On vain yksi ihminen, johon voit luottaa täysin ja joka ei jätä sinua vaikka elämä menisi mihin suuntaan tahansa.

Lainaan tähän erittäin hyväntuulisen opin terveysguru Paul Chekiltä: "Kun heräät aamulla, katso peiliin ja sano, että kylläpäs sinä olet huippu tyyppi! Olet ainoa ihminen johon voin täysin luottaa ja jonka tiedän rakastavan minua elämäni loppuun asti. Olet ainoa ihminen, joka voi pyyhkiä pyllyni, pestä hampaani, valita hyvää ruokaa minulle ja olet ainoa ihminen, joka on aina mukanani salilla! Olet ainoa ihminen, joka makaa kanssani tähtien alla ja näkee saman kuin minä. Katso itseäsi silmiin ja sano, että rakastan sinua! Olen niin onnellinen, että olet täällä kanssani. Olen kiitollinen tästä elämästä kanssasi. On niin hauskaa harjata hampaasi ja kammata tukkasi. Itseasiassa rakastan sinua niin paljon, että muut ihmiset huomaavat sen ja haluavat olla osallisena tässä rakkaudessa!"

Sanotaan, että kun rakastat ensin itseäsi, pystyt sen jälkeen rakastamaan myös paremmin muita. Hyvä itsetunto ja ylimielisyys ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Ihmiset haluavat olla seurassasi kun olet rakastava ihminen.

Itsensä rakastaminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty ja minäkin välillä kamppailen sen asian kanssa mielessäni. Voit tarkkailla itseäsi objektiivisesti ja todeta, että nyt täytyy kyllä laihduttaa ja saada vähän lihasta käsiin. Muutos sinun pitää kuitenkin tehdä yhdessä itsesi kanssa. Ei niin, että rankaisisit itseäsi. Monille saattaa rantakunnon tavoittelu liittyä siihen, että haluaa olla hyvän näköinen muiden silmissä, mutta sanoisin, että treenauksen kannattaa kuitenkin lähteä siitä, että treenaat itseäsi varten. Isojen hauiksien kasvattaminen naisia varten ei ehkä ole sellainen syy minkä takia jaksat sitoutua ohjelmaan 24/7. Kun treenaat itseäsi etkä muita varten, niin motivaatio pysyy yllä. Jokatapauksessa olette kaikki hienoja ihmisiä. Mukavaa päivää!

Ajatus terveydestä

Löysin raamatusta filosofisen tekstin ihmiskehon kokonaisvaltaisesta toiminnasta. Tämä kirjoitus on uuden testamentin ensimmäisestä kirjeestä koriantilaisille:

"Yksi ruumis, monta jäsentä

Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Eihän ruumiskaan muodostu yhdestä jäsenestä vaan monista. Vaikka jalka sanoisi: "Koska en ole käsi, en kuulu ruumiseen", se silti kuuluu ruumiseen. Ja jos korva sanoisi: "Koska en ole silmä, en kuulu ruumiseen", se silti kuuluu ruumiseen. Jos koko ruumis olisi pelkkää silmää, olisiko silloin kuuloa? Tai jos se olisi pelkkää korvaa, olisiko silloin hajuaistia? Jumala on kuitenkin asettanut ruumiiseen kaikki eri jäsenet niin kuin on nähnyt hyväksi. Jos kaikki olisi yhtä ja samaa jäsentä, olisiko silloin mitään ruumista? Jäseniä on kuitenkin monta, kun taas ruumis on yksi. Ei silmä voi sanoa kädelle: "Minä en tarvitse sinua", eikä liioin pää jaloille: "Minä en tarvitse teitä". Päinvastoin, juuri ne ruumiinjäsenet, jotka meidän mielestämme ovat muita heikompia, ovat välttämättömiä.

Me verhoamme erityisen arvokkaasti ne ruumiinosat, joita emme pidä kovinkaan arvokkaina ja peitämme erityisen säädyllisesti ne, joita häpeämme. Säädylliset ruumiinosat eivät tällaista verhoa tarvitse. Kun Jumala yhdisti jäsenet ruumiiksi, hän antoi vähempiarvoisille jäsenille suuremman kunnian, jotta ruumiissa ei syntyisi eripuraisuutta vaan jäsenet yhteen kuuluen huolehtisivat toinen toisestaan. Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet ja jos yksi jäsen saa osakseen kunniaa, iloitsevat kaikki muutkin sen kanssa. Te olette Kristuksen ruumis ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen."

Kokonaisuus ratkaisee myös elintavoissa. Mikä on päivän tärkein ateria? Aamupala? VÄÄRIN! Kaikki mitä syöt päivän aikana on yhtä tärkeää!  Pelkästään proteiinijauheen ottaminen treenin jälkeen ei auta lihaskasvussa jos muuten päivän aikana syö huonosti. Samoin jos salilla tekee pelkästään penkkipunnerrusta eikä tee vastapainona liikkeitä yläselälle, niin voi lopulta tulla enemmän haittaa kuin hyötyä. Oikein toteutettuna liikunnalla voidaan parantaa kuntoa ja hoitaa sairauksia.

 

Muistattekos raamatun sanonnan mieli on vahva, mutta liha on heikko? "Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. (Room (8:5)". Mitä ajatuksia tästä lauseesta tulee teille?

Henkinen ja fyysinen valaistuminen

Jatketaanpas lisää henkeviä juttuja. Mieli ja keho kun ovat yhtä eivätkä kaksi eri asiaa tai toisistaan erossa, joten on tärkeää keskittyä molempiin. Valaistumisesta on monta eri näkemystä ja koulukuntaa. Joidenkin mukaan voidaan saavuttaa sellainen yhtäkkinen valaistuminen, jossa kaikki kirkastuu, noustaan pilviin ja leijutaan asumaan zen-vuorille maallinen omaisuus taakse jätettynä. Toinen näkemys on, että voimme saavuttaa valaistumisen asteittain. Eli voimme valaistua yksittäisille asioille ilman mitään kokonaista elämän muuttamista. Kolmas näkemys on se, että olemme valaistuneita jo syntyessämme ja meidän pitää vain palata takaisin siihen. Heräämme todellisuuteen, jossa arjen murheet ovat edelleenkin mukana eivätkä katoa minnekään, etkä lähde nousemaan pilviin vaikka olet valaistunut. Kyllä, luen myös filosofiaa, psykologiaa ja zen-oppeja vaikka ammattini onkin fyysinen.

Minun näkemykseni on, että voimme saavuttaa fyysisen valaistuminen ja henkisen valaistumisen. Eli kahden tason valaistumisen. Fyysisen valaistumisen moni ihminen on saavuttanut kun on halunnut päättää laihduttaa 20 kiloa ja treenata timantinkovan kropan. Eli kun heräät siihen ajatukseen, että sinun on tehtävä tietyt asiat saavuttaaksesi tämän timanttikropan, eivät houkutukset silloin voita sinua. Jos et ole milloinkaan oikeasti päättänyt, niin repsahdat. Jos herkut tai yösyöminen aina vain voittavat ja vesikin maistuu pahalta juotavaksi 2 litraa päivässä, niin et ole oikeasti päättänyt toteuttaa tavoitteitasi. Henkinen valaistuminen on ehkä se vaikeampi puoli vaikkakin joillakin voi olla niin, että henkinen mielenrauha on saavutettu, mutta kroppa rapistuu ja paisuu, koska fysiikan merkitystä ei ole ajateltu. Shaolin temppelin munkit nukahtelivat meditoidessaan ennen kungfu-harjoittelua, koska olivat niin huonokuntoisia, etteivät jaksaneet olla pitkiä aikoja paikallaan. Kungfu ja sitä myöten kehon vahvistuminen johti myös parempaan meditoimiseen. Tällä tavalla fyysinen harjoittelu edistää myös henkistä puolta, mutta henkiseen valaistumiseen kuitenkin kuuluu kaikki muu kuin maalliset asiat. Rakkauden, moraalin, etiikan, periaatteiden, uskon ja hengellisyyden tutkiminen kuuluu henkiseen valaistumiseen.

”Hinduilijat” ja jotkut muut henkiset gurut sanovat, että meidän tulee jättää kehomme ja päästää tajunta vapaaksi. Eli nousta pilviin ja jonnekin korkeammalle tajunnan tasolle, jossa ei tarvitse syödäkään vaan maata kivien päällä ja elää pyhällä hengellä. Olemme kuitenkin syntyneet tähän maailmaan fyysisessä kehossa eli ei meidän pidä kehoamma unohtaa. Meidän tulee pitää huolta tästä alustasta. Se miltä keho näyttää ulospäin, kertoo hyvin paljon siitä mitä tapahtuu sisällämme. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa myös hyviä hermoja, parempaa kuntoa meditointiin ja kun keho on hyvässä kunnossa, pystyt kuuntelemään sitä ja sen viestejä paremmin. Huonokuntoista ja tasapainotonta kehoa on vaikea kuunnella. Se antaa sinulle vain mielitekoja eikä oikeita viestejä esimerkiksi jonkun ravintoaineen puutoksesta. Kehon kunto vaikuttaa myös henkisesti mielialaasi. Henkinen puoli vaikuttaa taas kehon kuntoon. Masennus voi johtaa hyvin moneen fyysiseen vaivaan. Se on siis sekä henkinen että fyysinen sairaus. Timantinkova kroppa viestii timantinkovasta itsekurista ja päinvastoin.

Olen itsekin kamppaillut kaikenlaisten henkisten asioiden kanssa. En ole psykologi enkä myöskään lääkäri tai professori, mutta hienoja titteleitä ei tarvitse sen tajuamiseen, että luonnollinen on parempi kuin synteettinen ja valaistumista ei opi kirjasta. Se, että uskaltaa puhua valmentajalle tai psykologille vaatii sen, että uskaltaa puhua ensin itselleen ja ylipäätään sanoa ääneen ne asiat mitä elämässä haluaa muuttaa. Jos haluat pudottaa 20 kiloa, niin hieno juttu! Mieti kuitenkin missä ajassa. Jos haluat kasvattaa isot haubitsit naisten iskemistä varten, niin huippu juttu! Mieti kuitenkin onko se naisten takia bodaaminen sellainen tavoite, johon jaksat sitoutua 24/7. Jos haluat päästä eroon stressistä ja purkaa sisäisiä patoutumia rentoutumalla ja bilettämällä, niin mieti auttaisiko kunnon treeni siihen myös. Jos haluat vain kehittää peruskuntoa etkä tavoittele six päkkiä, niin loistavaa! Mieti kuitenkin onko se kohtalainen kunto se mikä sinulle oikeasti riittää? Jos käyt salilla, missä kaikki pumppailevat hiiren hiljaa hienoissa trendivaatteissa ja hikoillakaan ei uskalla, koska laitteet ovat parketilla, niin mieti pääsetkö sellaisessa paikassa oikeasti ilmaisemaan itseäsi! Tällaiset paikat tuntuvat hienolta pari ensimmäistä kertaa, mutta sen jälkeen itseäni alkaa vain ahdistamaan kun on hengittäessäänkin kovaäänisin tyyppi koko salilla ja veri alkaa vetämään askeettisempaan paikkaan. Jos siis haluaa treenata oikeasti, eikä vain käydä puhumassa päivän juoruja neljän jälkeen töiden päälle. Tässäkään ei sinänsä ole mitään väärää jos siitä tykkää ja kyllähän niitä oikeastikin treenaavia ihmisiä sellaisissa paikoissa käy. Pointti oli vain siinä, että tarvitaanko siihen pyörällä polkemiseen diskopalloa tai juoksumaton eteen telkkaria? Tai vaatiiko se oma treeni muiden tuijottamista ja takamuksien arviointia? Jos tällaisessa paikassa vetää kuulokkeet korville ja keskittyy katsomaan omia paisuvia hauiksiaan peilistä eikä muiden tekemisiä, niin sehän toimii. Minä en esiinny treenatessani vaan treenaan itseäni varten. Sen takia olen viime aikoina treenaillut paljon ulkona puistossa tai ihan vain kotona zen-olotilassa. Painotan vielä sitä, että tottakai rikkauksia saa tavoitella, mutta ne ovat fyysisiä asioita ja henkinen kehittyminen vaatii aivan muita asioita.

Patrik Borg puhuu rennosta painonhallinnasta. Se ei tarkoita sitä, että laihduttaminen olisi helppoa vaan sitä, ettei siitä tarvitse tehdä pakkopullaa. Olen huomannut sen, että mitä vähemmän ajattelen treeni- tai ruokavaliosuunnitelmaa pakkona, sitä enemmän sitä tekee mieli toteuttaa. Tämä on jännä juttu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ohjelman pitäisi olla löysä vaan päinvastoin. Mitä tarkempi ruokavalio on, niin sitä helpompihan sitä on noudattaa kun ei tarvitse ruokia ostellessa ajatella mitään. Katsoo vain listasta mitä tarvitsee ja äkkiä ulos. Jos siellä jää pyörimään karkki- ja jäätelölaarien eteen, niin eihän siitä mitään tule kun houkutukset kimaltavat edessä. Vaikka en koskaan olekaan tavoitellut mitään lavakuntoa tai kilpailua ylipäätään, niin tiedän, että jos jätän jonkun treenin väliin, ei kunto kehity. Se on yksinkertainen valinta. Joko treenaan ja kehityn tai laiskottelen, läskimaha paisuu ja kohta pitää ponnistella, että pääsee edes sohvalta ylös. Luonnollisestikin mitä kovemmat tavoitteet ovat, sitä tärkeämpää on, että ohjelmaa noudatetaan orjallisesti, MUTTA noudatat ohjelmaa itseäsi varten etkä jotakuta muuta varten. Itse päätät miten korkealla tai matalalle asetat tavoitteesi ja sitä ei voi kukaan tuomita. Jotkut tykkäävät liikkua mieluummin ryhmässä kuin yksin. Itse en tykkää mistään joukkuelajista, koska siinä pitää huomioida muut. Haluan keskittyä treenaamaan itseäni. Treenin pitää olla sellaista, jossa pääset ilmaisemaan itseäsi. Painoja nostellessa voi vaikka huutaa jos siltä tuntuu. Kamppailulajit ja jumpat menevät ehkä tähän välimaastoon. Treenataan porukalla, mutta kuitenkin itseään varten.

Kaikissa asioissa ja valinnoissa on voimaa. Ota voima vastaan tai ohjaa se sivuun. Miksi vastustaa sitä? Kamppailulajeissa pätevä ajatus toimii myös missä tahansa muussakin asiassa.

Huvittaako biletys ja viinalla läträäminen? Mitä jos suunnitelmaan laittaisi, että juominen sallittu kerran kuussa. Sillon annat mennä, koska ohjelma niin sanoo ja sitten seuraavana viikonloppuna kun joku houkuttelee juomaan, sanot, että ei onnistu, koska ruokavalio ei anna myöten. Tottakai se vaatii itsekuria! Ennen kaikkea se kuitenkin vaatii hyväksymistä. Ei riitä, että ymmärrät ohjelman vaan sinun pitää hyväksyä se. Monet ihmiset eivät usko tarvitsevansa herkkupäiviä, mutta sitten sitä repsahdellaan milloin mitenkin. Joskus annan asiakkaalle luvan silloin tällöin syödä jotain herkkua kuten vaikkapa raakasuklaalevyn, mutta pitää ymmärtää, että se on vain joskus eikä jatkuvasti. On hyvä olla jotain myös niiden houkutuksien varalle, mutta minkähän takia se yksi huijausateria venyy koko päivän huijaukseksi tai huijauspäivä venyy koko viikonlopun pituiseksi huijaukseksi? Jos näin käy, niin tsekkaapa tavoitteet.

Missäs ne tavoitteet ovat ylhäällä? Äläkä sano, että et tiedä missä ne on! Vaikka siinä jääkaapin ovessa aina esillä!!! Ei se haittaa jos siinä on kiinni 10 vuotta sama tavoite. Se on siinä niin kauan kunnes se on saavutettu.

Varmasti tässä vaiheessa ymmärrät miten tärkeä osa henkinen puoli on fyysisten tavoitteiden toteuttamista. Minä en tosiaankaan ole oikea henkilö neuvomaan parisuhde ongelmissa tai maanis-depressivisyydessä. Ne ovat psykologin työtä, mutta olen oikea henkilö kertomaan nimenomaan siitä miten ihmisenä voidaan kehittyä. Hienot vaatteet, hieno auto, hieno talo, hieno salikassi, hienot käsilaukut ja hienot meikit ovat kaikki maallisuutta ja niiden tarkoitus on näyttää muille, että rahaa on ja ihmisellä menee hyvin. Mitä se hieno talo loppujen lopuksi kuitenkaan kertoo siitä ihmisestä itsestään? Tietenkin ison talon voi ostaa käytännön syistä perhettä ajatellen, mutta kyse on sellaisesta asunnosta, jossa kaikki on kuin suoraan kuvastosta. Tottakai sellaisenkin voi ostaa jos rahaa on, mutta nuo paikkaavat vain aukkoja, joita egossa on. Ne egon aukot eivät täyty koskaan maallisuudella. Tällaiset ihmiset sanovat luomuruoan kuullessaan, että sehän on aivan liian kallista! Jos Jeesus eläisi vielä, hän asuisi teltassa ja söisi luomua. Tottakai kapitalismin ja kuluttajayhteiskunnan mukaan on elettävä ja sen takia joudun valmennuksestani laskuttamaan, että saan vähän leipää ostettua pöytään. Sinänsä raha ei kuitenkaan ole työni pääasia. Juuri sen vuoksi pidän tätä blogia ja youtube-kanavaa, joissa kerron paljon asioita ilmaiseksi! Korvausta vastaan voin tulla pitämään syväluotaavia luentoja kehon ja mielen kehittämisestä työpaikoille, kouluille, saleille tai vaikka sukujuhliin ja aina voit tavata minua myös henkilökohtaisesti.

Mielenrauhaa meditaatiosta

Tällä kertaa poiketaan ravintoaiheista ja käsitellään meditaatiota, johon meidät johdattaa hyvä ystäväni korpifilosofi M.A. Mustaparta. Tämä on hänen kirjoituksensa:

Elämä on pitkälti tahattomien kaavojen toistoa. Kaupungeissa asuvat ovat tottuneet supermarketteihin, kerrostaloihin ja ahtauteen. Vaeltavia, kiireisiä ihmisiä on kaikkialla.  Pään uumenissa on alkanut kyteä kaaos. Mieltä pännii. Kaalissa polttaa. Mieli on alkanut epäillä kaiken tämän tarpeellisuutta ja joskus maailmanmenoa kylliksi seurattuaan, kaikki näyttääkin tuiki turhalta. Intiassa ja muuallakin elävät niin sanotut ”hinduilijat” ovat kohdanneet saman ongelman ja he mieltävät itsensä maailmasta luopuneiksi henkilöiksi, jotka elämäntehtävänään aikovat saavuttaa täydellisen eristäytymisen. Nimenomaan Intiassa on olemassa vieläkin ikivanha traditio, jonka mukaan maailmasta luopunut henkilö on vaatetettava ja ruokittava. Nämä ”hinduilijat” ovat luopuneet omaisuudestaan, kaikesta maallisesta taakasta ja menneet vuosikausiksi metsään mietiskelemään. Ja kaikki tämä eristäytyminen, kaikesta luopuminen, kaikki tämä vaivannäkö mielenrauhan ja Jumalten kunnian saavuttamiseksi.

Korpifilosofi on myös nähnyt tarpeelliseksi pohtia ja harkita vakavasti näitä asioita. Korpifilosofi tuumaili niitä, jotka erosivat maailmasta, jonka tunnemme uskomuksistamme, traditioistamme ja niin edelleen. Mietiskeli luonnon täydessä rauhassa, kuunteli lintujen lauluja, katseli päivänlaskua ja kävi läpi syntyjä syviä. Tähän kului pitkä aika, kunnes kaikki alkoi näyttää valoisammalta. Apua meditaatiosta löytyi.

Meditaatio ei liene monelle outo käsite, mutta moni hukkuu turhamaisten traditioiden kaavoihin ja tuhlaa energiansa juuri siihen, mistä maailmanmeno myöhemmin veronsa vaatii. Meditaatio yllättäen ei ole jalat ristissä hoettua mantraa, yllä mainittua hinduilua tai suitsukkeiden polttamista Jumalien kunniaksi. Nämä keinot ovat toki ikivanhoja, uskomuksien ohella harjoitettuja mielenrauhan etsintää, mutta onko niistä todella mitään apua? Meditaatio hyvin yksinkertaisessa olemuksessaan ei ole sidottu traditioihin, temppeleihin tai uskontunnustuksiin. 

 

Mitä meditaatio siis on, jollei siihen sisälly mitään näitä edellämainittuja?

Vastaus tähän on sangen yksinkertainen. Meditaatio on ihmisen itsensä tutkiskelua ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Näitä häiriötekijöitä ovat kaikki ne mitkä mielen kaaos, mielen riittämätön ymmärrys on luonut. Uskomme, että mielen järjestys löytyy traditioista ja uskomuksistamme. Näin on uskottu aina siitä hetkestä lähtien kun nämä opinkappaleet ovat luotu.

Korpifilosofi on ymmärtänyt, että maailman ongelmat ja kriisit ovat sisäisiä, eivät kansallisia, poliittisia tai taloudellisia. Ne kaikki ovat saanet alkunsa mielen sekasorrosta. Tämä on todellista. Nyt on hyvä kysyä, voimmeko saavuttaa rauhan sisäisesti itsemme kanssa? Aivan varmasti!

Olkaa joskus hetken yksin ja hakeutukaa hyvin rauhalliseen tilaan, mikä on kaukana näistä mieltä sotkevista käsitteistä. Luonto on tilana mitä erinomaisin. Teidän ei tarvitse luopua maailmasta tai jättää perhettänne, ystäviänne ja kerjätä tai kumarrella Jumalia niin kuin nämä ”hinduilijat” tekevät. Katselkaa vain hiljaisuudessa tuulenhenkäyksen heiluttavia puita tai kuunnelkaa metsien ääniä. Kuunnelkaa sitä ikuista rauhaa, joka on jo melkein hiljaisuutta. Siinä hiljaisuudessa voitte oivaltaa sen epäjärjestyksen mikä mieltänne on vaivannut jo pitkän ajan.

Kuunnelkaa hiljaisuutta ja ymmärtäkää, että kuunteleminen on jo itsessään syvää mielenrauhaa. Ymmärrätte, että maailma on siltikin täynnä ääntä kaiken sen hiljaisuuden keskellä. Ääni on saattanut jo muuttua kauheaksi meluksi, mutta tarkastelkaa ääntä myös hiljaisuudessa ja huomatkaa, että kaikki se ääni ja hiljaisuus eivät ole erossa toisistaan. Ne kuuluvat yhteen. Aivan kuten ihmisen mieli on täynnä meteliä, mutta pohjimmiltaan siellä on myös hiljaisuutta, syvää ja vapauttavaa. Juuri tämä on meditaatiota. 

Olkaa vapaina itsellenne. Teitä ei kahlitse minkään uskomuksen asettamat ajattelunkahleet. Ymmärrätte ajatuksenne, tiedostatte vahvuutenne ja heikkoutenne vaativassa maailmanmenossa. Arvostakaa sitäkin vähää, mitä olette saavuttaneet ja luopukaa egostanne, jonka tämä sekasorto on aiheuttanut. Älkää kieltäkö tai paetko sitä. Oivaltakaa vain, että mieli ei tarvitse kaaosta. Kärsimykset ja ahdistukset ovat epäjärjestyksen syytä. Tunnette yhteyden luontoon. Ette ole erillisiä siitä. Tiedätte, kun olette kohdanneet sen. Se voi tuntua uudelta ja pysäyttävältä, mutta todellisuudessa se kaikki rauha on aina ollut olemassa. Ja tulee aina olemaan.

Kun tämän jälkeen palaatte koteihinne, voitte palata sinne ette vain muuttuneina, vaan syvällisesti valaistuneina. Mieli on syvästi rauhallinen ja maailma tuntuu kauniimmalta kuin koskaan. Huomaatte kuitenkin nopeasti, että kaikki kotona ja maailmassa ovat yhä ennallaan. Huolille ja ristiriidoille ei näy loppua ja kaikki arjen kiire ja päämäärätön kaaos alkaa palautua ennalleen. 

Oliko meditaatiosta lopulta hyötyä?

Korpifilosofi kehottaa jatkamaan itsensä tutkiskelua, meditaatiota, aina silloin kun tunnette arjen kiireen ja painostavan työelämän hyvin kurjistavaksi. Kohdatkaa itsenne luonnon helmassa tai siellä missä ikinä olettekin, mutta älkää muodostako siitä traditiota, uskonkappaletta. Kohdatkaa mielenrauha riippumattomana, joka on yhteiskunnallisten ja uskontunnustusten kaavojen, ja paineiden ulkopuolella. Sillä mielenrauha ei ole kätköissä suurissa kirkoissa, ei piilossa lakikirjoissa tai kaupan hyllyissä. Mielenrauha on siellä, missä te olette.

Oletko tunnesyöjä?

Tunnesyömistä on sukupuoleen katsomatta monenlaisilla ihmisillä, mutta tunteet liittyvät syömiseen useammin naisilla kuin miehillä. Murheisiin syödään tai voi olla niin päin, että kun on murheita, ei syödä ollenkaan. Monet laittavat lihavuuden syyksi laiskuuden, mutta en usko, että se on koko totuus. Kannattaa ainakin miettiä vielä hieman pitemmälle eli mistä se laiskuus sitten johtuu? Yleensä nämä itseään laiskana pitävät ihmiset laittavat kuitenkin energiaa moneen muuhun asiaan.

Makeannälkä on usein opittu juttu. Se mikä yleensä tunnesyöjällä menee pieleen on, että kielletään liian radikaalisti asioita ja kieltäminen kasvattaa ruoan himoa vaan entisestään. Lopulta ratketaan. Tyypillisesti kieltäymyksen rakennelma pysyy kyllä kasassa, kun kaikki on hyvin, mutta huonon päivän sattuessa ei oma kapasiteetti enää riitäkään kontrolliin tai edes haluun ylläpitää sitä tietyllä hetkellä. Syömisen hetkellä ruoka on nautintoa, mutta kun ähky iskee onkin taas huono omatunto. Makeannälkä ei kuitenkaan aina johdu vain pään sisäisistä asioista. Takana voi olla fyysisiä syitä kuten se, että verensokeri laskee liian alas tai herkuissa on jotain ravintoainetta, jota elimistö tarvitsee. Joskus kroppa tarvitsee nopeaa energiaa ja sitä pitäisi osata kuunnella.

Liika kontrolli voi olla joillakin ongelma. Kontrolli ja kuri on yleisesti ajateltuna hyvä asia. Se pitää kuitenkin tehdä oikein ja pienillä muutoksilla aluksi. Yleinen virhe laihdutuksessa on se, että vedetään energiansaanti liian alas ja ollaan tuskassa päiviä tai viikkoja. Todella vähäkalorista dieettiä en suosittele asiakkailleni enkä kennellekään muullekaan. Elimistö tottuu vähäiseen kaloreiden saantiin ja aluksi paino voi pudota, mutta kun paino jämähtääkin taas samaan niin ajatellaan, että no en minä ennenkään sen lihavampi ollut vaikka söin enemmän. Sitten kun palataan entiseen niin elimistö ottaa vastaan kaiken energian koska on ollut säästöliekillä ja paino nousee kohisten. Sama ongelma on yleensäkin tiukoissa dieeteissä. Vaikka sen tekisi kunnolla loppuun asti niin kun dieetti päättyy ja normalisoidaan syönti, paino alkaakin taas nousta. Monesti mönkään menee myös se, että vältellään esim. kananmunia rasvan takia, mutta syödään paketti keksejä päivässä! Kaikki tietävät myös sen, että pitäisi syödä kasviksia ja pitäisi juoda vettä jajajajaja... Mutta ei kuitenkaan varsinaisesti ole tietoa miksi niin pitäisi tehdä eikä olla hyväksytty sitä, että nykyinen ruokavalio on huono.

Tässä neljä asiaa jotka auttavat tunnesyöjiä:

1. Syö tarpeeksi ja syö säännöllisesti
2. Syö laadukkaampaa ruokaa. Eli vaihda herkkuja vaikka hedelmiin.
3. Kuuntele kehoasi (onko sinulla oikeasti nälkä?)
4. Opettele antamaan itsellesi lupa syödä. Kaikki ruoka ei ole pahasta.

Painotan vielä kohtaa kolme. Mieti jos sinulla on nälkä, että mitä sinun silloin tekee mieli. Tekeekö mieli suklaista täytekakkua vai tekeekö mieli kokolihapihviä ja perunoita? Jäkimmäisessä tapauksessa sinulla on nälkä eikä pelkästään makeannälkä. Eikä nälkäkään aina ole pahasta. Kun laihduttaa, niin pitää tottua ajatukseen, että välillä vaan on nälkä, koska pitää syödä vähemmän mitä kuluttaa.

Pysyvä painonpudotus alkaa vasta ajatusmallin muututtua!

Tätä haluan painottaa kaikille laihduttajille. Ensin pitää olla motivaatio ja tavoitteet selvillä pään sisällä ennen kuin kontrolli ruokavaliossa toimii. Sama pätee myös liikuntaan. Älä tee laihdutuksesta itsellesi liian vaikeaa. Itsekuria tarvitaan, mutta tee laihdutuksesta mahdollisimman mukava prosessi. Hyvää ruokahalua!