Liha ei aiheutakaan syöpää

Tappaako liha?

Juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi. Tässä tutkimuksessa seurattiin 2600 itäsuomalaisen miehen ruokailutottumuksia 20 vuoden ajan. Yli 200g punaista lihaa päivässä käyttävillä oli 23% suurempi riski kuolla seuranta-aikana kuin sellaisilla, jotka söivät lihaa alle 100g päivässä.

Lihassa on varmasti myös joitakin terveydelle hyödyllisiä asioita kuten proteiinin lisäksi rauta, sinkki ja B12-vitamiini, mutta ravitsemussuositusten mukaan sitä ei kuitenkaan saa syödä kuin puoli kiloa viikossa. Se on esim. yksi 400g jauheliha ja 100g kinkkuleikkelepaketti

Mikä lihassa sitten tappaa? Sitä ei varmaksi tiedetä. Tässä on ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen tekemä lista mahdollisista haitallisista asioista lihassa.

Tässä kuvassa on paljon sellaisia termejä, joista maallikko ei varmasti ymmärrä mitään. Pointtini onkin näyttää miten monimutkainen asia ihmisen ruoansulatus on ja miksi sitä on niin haasteellista tutkia.

On tietty koulukunta, joka kannattaa runsasta lihansyöntiä. Usein runsaaseen lihansyöntiin liittyy se, että hiilareiden käyttöä rajoitetaan. Eräs tunnettu voimavalmentaja nimeltään Charles Poliquin suositteli aikoinaan syömään lihaa joka päivä ja isoja määriä. Hän puhui, että geeneillä on vaikutusta siihen minkälainen ruokavalio ihmiselle sopii. Pohjoisessa elävät ihmiset tarvitsevat hänen mukaansa enemmän lihaa kun tropiikissa elävät. Hän kehotti panostamaan lihan laatuun ja käyttämään riistaa aina kun mahdollista. Siitä hän oli sama mieltä, että lihan syöminen ei ole hyväksi ympäristölle. Hän sanoi, että jos kaikki ihmiset maapallolla söisivät kuten hän, niin huomenna ei olisi maapalloa. Charles kuoli 57-vuotiaana. En tiedä onko runsas lihansyönti vaikuttanut tähän aikaiseen kuolemaan vai jokin muu asia. Charles muuten sanoi eräässä haastattelussa, että Suomi on paras paikka pitää luentoja, koska täällä ihmiset kuuntelevat ja ovat kriittisiä. Luennoiminen on yksi minunkin lempipuuhistani tällä alalla. Jos haluat minut mukaan johonkin tilaisuuteen, niin laita viestiä.

Tieteellisten tutkimusten perusteella on helppo sanoa, että parasta olisi olla kokonaan kasvissyöjä, mutta käytännön elämässä nähdään, että kaikille se ei sovi. On paljon ihmisiä, jotka voivat hyvin vegaanina, mutta on myös paljon ihmisiä, jotka ovat kokeilleet sitä ja palanneet takaisin sekasyöjäksi. Jotkut ehkä syövät lihaa vain maun takia, mutta eivät kaikki. Jotkut ihmiset voivat paremmin noudattamalla proteiini- ja rasvapainotteista ruokavalioita kuin hiilaripainotteista, jota kasvissyönti on. Vaikea sanoa elävätkö nämä ihmiset sitten vähemmän aikaa. Kasvissyönti on varmastikin hyvä asia maapalloa ajatellen, mutta omaa terveyttä ajatellen asia voi olla yksilöllinen. Lihassa ja eläinproteiinissa saattaa olla jokin näkökulma mitä ei tutkimuksissa olla kunnolla vielä nähty.

Usein lihaa syövät ihmiset treenaavat kuntosalilla ja/tai tekevät fyysistä työtä, jolloin he tarvitsevat enemmän proteiinia ja energiaa kuin pelkästään joogaa harrastavat. Tutkimusten mukaan miehet syövät enemmän lihaa kuin naiset. Tämä voi olla vain opittu tapa ja johtua osittain siitä, että on maskuliinista syödä pihviä ja makkaraa, mutta onhan miehillä yleensä myös enemmän lihasmassaa, jonka ylläpitäminen vaatii proteiinia. Vegaanit sanovat, että kasvisruoastakin saa proteiinia, mutta ei se ole ihan niin helppoa. Papuja saa syödä aika ison määrän, että se vastaisi 200g pihviä.

Oma kokemukseni eläinproteiinista on, että kroppani kaipaa sitä etenkin kuntosalilla käydessä. Kun olin kuukauden käymättä salilla umpilisäkkeen leikkauksen takia, niin silloin pärjäsin hyvin kevyemmällä sapuskalla. En murehtinut proteiinista. Sitten kun aloin taas treenaamaan kovaa, niin silmissä alkoi näkymään metrin kokoisia mehukkaita pihvejä. Selkeästi kroppani alkoi kaipaamaan lihaa ja kanaa. Ehkä proteiinin takia. Voi olla joku muukin syy. Olen kokeillut olla vegaani, mutta se ei tuntunut omalla kohdallani hyvältä vaikka kovasti yritin uskoa siihen. Sekasyönnillä olotilani on kaikkein paras ja treeni kulkee. Sekaruokavalio ei tarkoita sitä, ettei syötäisi kasviksia vaan kyllä niitä voi olla reilusti eläintuotteiden rinnalla.

Eliniän lyheneminen koskee tutkimuksissa siis punaista lihaa. Kana ja etenkään kala eivät näytä olevan samalla tavalla haitallisia. Järkevintä lienee siis kierrättää eri proteiinin lähteitä. Ei varmasti ole haitallista kenellekään jos osa aterioista on kasvisruokaa, mutta ei eläinproteiineista tarvitse kokonaan luopua jos kroppa tuntuu niitä kaipaavan. Onhan silläkin myös merkitystä mitä sen lihan lisäksi syö. Jos lautasella on 200g pihvi ja loput lautasesta täytetään kasviksilla, niin ei varmasti mene ihan pieleen asiat. 

Linkki tutkimukseen.

Voissa paistettu kasslerpihvi

Saadaanko ilmastonmuutos kuriin kasvissyönnillä?

Kun mietitään kasvissyönnin ja sekasyönnin terveyseroja, niin voidaan verrata myös ympäristövaikutuksia. Näyttää siltä, että ruokavaliolla on merkitystä ilmastopäästöihin, mutta miten suuresti valintamme vaikuttavat?

Kasvisruoan tuottaminen vaatii liharuokaa pienemmän viljelypinta-alan. Esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Ruotsin maatalousyliopiston julkaiseman raportin mukaan yhden sekasyöjän ruokkimiseen tarvitaan 2300 m² viljelysmaata, lakto-ovovegetaristin 1500m² ja vegaanin 1000m².

Eri eläinten lihojen välillä on huomattaviakin ympäristöeroja alla olevan taulukon mukaisesti. Jos lihaa haluaa käyttää, niin kannattaa luopua ainakin naudasta, sillä sen ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO₂-ekvivalentteina). The Guardian lehdessä olevan artikkelin mukaan lihasta luopuminen vähentää ilmastopäästöja jopa enemmän kuin autosta lopuminen.

Ruoka-aine	Ilmastovaikutus kg CO2-ekv/kg
Naudanliha	15
Juusto	13
Sika	5
Broileri	4
Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella)	5
Riisi	5
Kasviöljy	3
Kananmuna	2,5
Kala	1,5
Ruisleipä	1,3
Sokeri	1,1
Kuiva papu	0,7
Marjat, vihannekset, peruna	0,2

Vuonna 2007 suomalainen sekaravinnon syöjä söi 79 kiloa lihaa eli noin 200 g päivässä. Kala kuormittaa ilmastoa jopa vähemmän kuin jotkut kasvikunnan tuotteet ja näin ollen se on punaista lihaa parempi vaihtoehto. Se on muutenkin terveellistä, mutta haittapuolena ovat kalaan kerääntyvät ympäristömyrkyt, jonka vuoksi sitä ei kannata joka päivä syödä.

Onko luomu hyvä valinta? Joidenkin tutkimuksien mukaan luomuviljely kuormittaa ympäristöä vähemmän mm. maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen - määrän kasvaessa. Humus parantaa maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei luomussa käytetä. Toisaalta luomueläimet kasvavat hitaammin ja tuottavat vähemmän eläintä kohden. Luomu on myös paljon kalliimpaa kuin tavallinen eli ei voi suoraan vaan sanoa, että osta luomua, mutta jos siihen on vara sijoittaa, niin se on varmastikin hyvä juttu. Luomuviljely on toisaalta tuottajalle hankalampaa kuin tavallinen.

Eikö kasvistenkin tuottamisesta synny kasvihuonepäästöjä? Ongelmia kotimaisten kasvisten tuottamisessa on etenkin talviaikaan. Suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin 0,5 kiloa tomaattikiloa kohden ja hintakin on halvempi. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita. On syytä miettiä myös kuljetuksen aiheuttamia päästöjä. Joissakin tapauksissa lentokuljetukset, tietyt viljelytavat ja tuotteiden pakastaminen voivat muuttaa kasvisruoan ympäristökuorman suuremmaksi kuin paikallisesti tuotetun lihan. Ecuadorilaiselle pakasteparsakaalille ja argentiinalaiselle omenalle kertyy tuhansia kuljetuskilometrejä. Lähiruokaa käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan ympäristöön, eikä viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormaa siten sysätä muiden maiden vastuulle. Kaikkea ruokaa ei kuitenkaan saa kotimaisena ja jos noudattaa veganismia, niin joutuu melkein pakostakin ostamaan myös ulkomailta kuljetettuja tuotteita, jotta saa ruokavaliosta monipuolisen.

 Ilmastovaikutus (CO₂-ekv)

Jotkut sanovat, että kasvisten kypsentäminen ja keittäminen vaatii pitemmän ajan kuin lihan ja näin ollen energiaa kuluu ruoanvalmistukseen enemmän. On toki joitakin papuja ja kaaleja, jotka vaativat pitkää kypsyttämistä, mutta suurimman osan kasviksista voi syödä vaikka raakana. Lihan kanssa pitää olla paljon tarkempana, että se paistuu kunnolla, kun taas kasviksille usein vain kevyt kuummennus riittää.

Eräs miinuspuoli kasvissyönnissä on se, että aterioiden täytyy olla isompia. Etenkin urheilijat huomaavat tämän. Jos otetaan 1000 kaloria lihasta ja sama kalorimäärä salaatista, niin kyllähän salaattia saa syödä aika hullun ison määrän. Näin ollen kaloreita kohti ilmastopäästöjen mittaaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Jokatapauksessa tämän hetkisten lueskelujen pohjalta sanoisin, että kasvisruokavalio on kuitenkin yleisesti ottaen hyväksi ympäristölle ja jos ei täysin vegaaniksia halua ryhtyä, niin ainakin punaisen lihan vähentämisellä on vaikutusta.

Lähteet

http://www.theguardian.com/environment/2014/jul/21/giving-up-beef-reduce-carbon-footprint-more-than-cars

http://www.vegaanihaaste.net/ 

https://ilmasto-opas.fi/ilmastomyotainen-ruoka.html

http://www.soilassociation.org/LinkClick.aspx?fileticket=BVTfaXnaQYc%3D&

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos 

http://www.tiinaelo.fi/2008/01/02/kasvisruoka-vahentaa-ilmastopaastoja/ 

Lihaa ja leipää

Vähän aikaa sitten oli A-talk ohjelmassa väittely viljoista Mikael Fogelmholmin ja Taija Sompin välillä. Fogelholmin mukaan täysjyvävilja on superruokaa ja Taijan mukaan terveydelle haitallista. Kumpaako sitten uskoa? Sanoisin, että viljaa voi syödä jos suolisto sen kestää. Vegetaristille ja vegaanille viljat saattavat olla keskeistä ravintoa, mutta on monia ihmisiä, joilla vilja aiheuttaa vatsavaivoja. Syy siihen miksi täysjyväviljojen käyttöä suositellaan perustuu väestötason tutkimuksiin, joiden mukaan runsaasti viljatuotteita käyttävät kansat ovat terveempiä kuin sellaiset, jotka eivät niitä käytä. käyttävät niitä vain vähän. Kuitenkaan järkevästi toteutettua viljatonta ruokavaliota ei ole verrattu viljalliseen. Viljoista saadaan kuitua, mutta sitä saa myös monista kasviksista. Isoin ongelma viljoissa ehkä on se, että niitä käytetään valtavia määriä. Leipä saattaa joillakin ihmisillä olla melkeinpä pääruoka

Lue vaalean leivän vaaroista

Mitä sitten tulee lihan käyttöön, niin lihassa on paljon tärkeitä asioita kuten proteiinia, B-vitamiineja, kreatiinia, karnosiinia, karnitiinia, CLA:ta ja monia muita. Ongelma on se, että lihaa käytetään kilokaupalla viikon aikana ja usein sen myötä kasvikunnan tuotteet jäävät vähemmälle. Lihan käytössä tulee kiinnittää huomiota laatuun. Etenkin prosessoiduilla makkaroilla yms. on haivattu paljonkin haittavaikutuksia. Taija Sompin mukaan lihansyöjien ongelma ei ole kasvisten vähyys, mutta kyllä sitä usein näkee. Ateria saattaa olla puoli kiloa hornetteja eikä muuta. Jos lihaa vähentää, niin on looginen vaihtoehto lisätä kasviksia ellei sitten ala mässäilemään juuri sillä leivällä. Liha ei ole ihmiselle välttämätöntä ja eettisistä syistä siitä voi aivan hyvin luopua. Kasvisruokavalio on nykypäivänä mahdollista toteuttaa hyvin monipuolisesti.

Suomessa lihantuotanto on hyvällä mallilla verrattuna muuhun Eurooppaan tai Amerikan tehotuotantoon, jossa sikojen häkit ovat niin ahtaita, etteivät siat mahdu edes kääntymään. Ne myös pumpataan täyteen kasvuhormonia ja antibiootteja. Suomessa antibioottien käyttö on vähäisempää.

Hesarin kirjoitus broilerien antibiooteista 

Tämän vähän uudemman uutisen mukaan Suomessa ei broilerin lihaan käytetä antibiootteja ollenkaan sillä annamme untuvikoille Broilact nimistä probioottia, joka ehkäisee sairaudet. Näistä "suojabakteereista" tehtyä liuosta sumutetaan suomalaisilla broileritiloilla vastasyntyneiden untuvikkojen päälle ja sen vuoksi niille kehittyy jo pienestä pitäen terve suolistomikrobisto, joka kilpailee haitallisten bakteerien kanssa ja estää infektioiden syntymistä. Orion Pharman sivuilla ei sanota mitä muuta tuo valmiste sisältää, mutta jokatapauksessa pitäisin tuota parempana vaihtoehtona kuin antibiootteja.

Suositusten mukaan puoli kiloa punaista lihaa viikossa on riittävä määrä. Jollekin tämä saattaa kuulostaa todella vähältä, mutta sen lisäksi saa toki käyttää kanaa ja kalaa. Eikä ole pahitteeksi ottaa mukaan joitakin kasvisruokapäiviä. Leipää päivittäin riittää 2-4 palaa ja kannattaa vaihdella eri viljojen välillä. Jos leipämäärä lähentelee kymmentä palaa päivässä, niin se on aivan liikaa. Kannattaa muistaa monipuolisuus. Hedelmissä on sokeria, mutta kyllä niitäkin voi kohtuudella syödä. Etsi itsellesi toimivat ja maistuvat jutut!