Reinon ravinto-oppi: vegetarismi

Näytetään tekstit, joissa on tunniste vegetarismi. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. marraskuuta 2019

Shaolin-munkkien terveysopit

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Saadaanko ilmastonmuutos kuriin kasvissyönnillä?

Kun mietitään kasvissyönnin ja sekasyönnin terveyseroja, niin voidaan verrata myös ympäristövaikutuksia. Näyttää siltä, että ruokavaliolla on merkitystä ilmastopäästöihin, mutta miten suuresti valintamme vaikuttavat?

Kasvisruoan tuottaminen vaatii liharuokaa pienemmän viljelypinta-alan. Esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Ruotsin maatalousyliopiston julkaiseman raportin mukaan yhden sekasyöjän ruokkimiseen tarvitaan 2300 m² viljelysmaata, lakto-ovovegetaristin 1500m² ja vegaanin 1000m².

Eri eläinten lihojen välillä on huomattaviakin ympäristöeroja alla olevan taulukon mukaisesti. Jos lihaa haluaa käyttää, niin kannattaa luopua ainakin naudasta, sillä sen ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO₂-ekvivalentteina). The Guardian lehdessä olevan artikkelin mukaan lihasta luopuminen vähentää ilmastopäästöja jopa enemmän kuin autosta lopuminen.

Ruoka-aine	Ilmastovaikutus kg CO₂-ekv/kg
Naudanliha	15
Juusto	13
Sika	5
Broileri	4
Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella)	5
Riisi	5
Kasviöljy	3
Kananmuna	2,5
Kala	1,5
Ruisleipä	1,3
Sokeri	1,1
Kuiva papu	0,7
Marjat, vihannekset, peruna	0,2

Vuonna 2007 suomalainen sekaravinnon syöjä söi 79 kiloa lihaa eli noin 200 g päivässä. Kala kuormittaa ilmastoa jopa vähemmän kuin jotkut kasvikunnan tuotteet ja näin ollen se on punaista lihaa parempi vaihtoehto. Se on muutenkin terveellistä, mutta haittapuolena ovat kalaan kerääntyvät ympäristömyrkyt, jonka vuoksi sitä ei kannata joka päivä syödä.

Onko luomu hyvä valinta? Joidenkin tutkimuksien mukaan luomuviljely kuormittaa ympäristöä vähemmän mm. maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen - määrän kasvaessa. Humus parantaa maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei luomussa käytetä. Toisaalta luomueläimet kasvavat hitaammin ja tuottavat vähemmän eläintä kohden. Luomu on myös paljon kalliimpaa kuin tavallinen eli ei voi suoraan vaan sanoa, että osta luomua, mutta jos siihen on vara sijoittaa, niin se on varmastikin hyvä juttu. Luomuviljely on toisaalta tuottajalle hankalampaa kuin tavallinen.

Eikö kasvistenkin tuottamisesta synny kasvihuonepäästöjä? Ongelmia kotimaisten kasvisten tuottamisessa on etenkin talviaikaan. Suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin 0,5 kiloa tomaattikiloa kohden ja hintakin on halvempi. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita. On syytä miettiä myös kuljetuksen aiheuttamia päästöjä. Joissakin tapauksissa lentokuljetukset, tietyt viljelytavat ja tuotteiden pakastaminen voivat muuttaa kasvisruoan ympäristökuorman suuremmaksi kuin paikallisesti tuotetun lihan. Ecuadorilaiselle pakasteparsakaalille ja argentiinalaiselle omenalle kertyy tuhansia kuljetuskilometrejä. Lähiruokaa käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan ympäristöön, eikä viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormaa siten sysätä muiden maiden vastuulle. Kaikkea ruokaa ei kuitenkaan saa kotimaisena ja jos noudattaa veganismia, niin joutuu melkein pakostakin ostamaan myös ulkomailta kuljetettuja tuotteita, jotta saa ruokavaliosta monipuolisen.

Ilmastovaikutus (CO₂-ekv)

Jotkut sanovat, että kasvisten kypsentäminen ja keittäminen vaatii pitemmän ajan kuin lihan ja näin ollen energiaa kuluu ruoanvalmistukseen enemmän. On toki joitakin papuja ja kaaleja, jotka vaativat pitkää kypsyttämistä, mutta suurimman osan kasviksista voi syödä vaikka raakana. Lihan kanssa pitää olla paljon tarkempana, että se paistuu kunnolla, kun taas kasviksille usein vain kevyt kuummennus riittää.

Eräs miinuspuoli kasvissyönnissä on se, että aterioiden täytyy olla isompia. Etenkin urheilijat huomaavat tämän. Jos otetaan 1000 kaloria lihasta ja sama kalorimäärä salaatista, niin kyllähän salaattia saa syödä aika hullun ison määrän. Näin ollen kaloreita kohti ilmastopäästöjen mittaaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Jokatapauksessa tämän hetkisten lueskelujen pohjalta sanoisin, että kasvisruokavalio on kuitenkin yleisesti ottaen hyväksi ympäristölle ja jos ei täysin vegaaniksia halua ryhtyä, niin ainakin punaisen lihan vähentämisellä on vaikutusta.

Lähteet

http://www.theguardian.com/environment/2014/jul/21/giving-up-beef-reduce-carbon-footprint-more-than-cars

http://www.vegaanihaaste.net/

https://ilmasto-opas.fi/ilmastomyotainen-ruoka.html

http://www.soilassociation.org/LinkClick.aspx?fileticket=BVTfaXnaQYc%3D&

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos

http://www.tiinaelo.fi/2008/01/02/kasvisruoka-vahentaa-ilmastopaastoja/

perjantai 26. syyskuuta 2014

Ruokaostoksilla

maanantai 26. toukokuuta 2014

Miksi ryhtyä vegetaristiksi tai vegaaniksi?

Vegetarismi tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että luovutaan lihasta, mutta käytetään vielä joitain tuotteita eläinkunnasta kuten maitoa tai munia. Veganismi puolestaan on täyttä kasvissyöntiä ja siihen voi liittyä, että vältellään eläinten hyväksikäyttöä myös vaatteissa ja kosmetiikassa yms. Eettisistä näkökulmista se on paras valinta, mutta terveyden näkökulmasta en pidä sitä niin hyvänä, koska ihminen on luonnostaan sekasyöjä. Vegaanin pitää suunnitella ruokavalionsa todella tarkkaan ja tietää mitä mahdollisia puutoksia joutuu täydentämään lisäravinteilla. Joidenkin ihmisten elimistö voi oikein hyvin veganismilla, mutta se ei ole sellainen asia mihin kaikkien pitäisi vain periaatteen takia ryhtyä. Usein henkiseen kasvuun keskittyneet ihmiset haluavat jossain vaiheessa kokeilla kasvisruokaan siirtymistä pitääkseen kehonsa kevyempänä ja puhtaampana ja on ihmisiä, jotka eivät vain tykkää lihasta. Kasvissyöntiä ei pidä kenellekään tuputtaa, mutta kannustan jos joku siihen haluaa siirtyä. Se ei edellytä pelkästään eettisiä syitä vaan monien tutkimuksien mukaan lihan ja eläintuotteiden vähentämisestä on hyötyä sekä ihmisen elimistölle että ympäristölle. Olen itse nuodattanut pitkään vegetarismia ja kokeillut lyhyitä ajanjaksoja olla myös vegaani, mutta koen kaipaavani eläinkunnan tuotteitakin. Syön hyvin kasvispainotteisesti, mutta mitään tiukkaa periaatetta minulla ei ole ruokien suhteen eli jos kylävierailulla minulle tarjotaan lihaa, niin voin sitä silloin syödä. Koostan ruokavalioni sen mukaan mikä kropassani tuntuu hyvältä. Eläinkunnasta käytän etenkin maitotuotteita jonkun verran.

Tässä muutamia syitä miksi kasvisruokaan siirtyminen voi olla hyvä asia:

1. Henkinen kasvu ja väkivallan vähentäminen

2. Elimistön puhdistuminen

3. Suoliston bakteerikanta muuttuu tulehduksia estäväksi

4. Opit tuntemaan kehoasi paremmin ja laittamaan monipuolisempaa ruokaa

5. Kasvissyöjillä on tilastollisesti alhaisempi verenpaine ja vähemmän sydänsairauksia

6. Kasvisruoka vähentää ilmastopäästöjä

Lihassa on toki paljon proteiinia ja muitakin tärkeitä ravinteita, mutta jatkuvasti käytettynä se lisää sydänsairauksien ja suolistosyövän riskiä. Se muuttaa elimistön bakteerikantaa tulehduksia edistäväksi. Ilmastopäästöihin lihan tuotanto vaikuttaa jopa autoilua enemmän. Nämä negatiiviset vaikutukset tulevat runsaalla makkaran syönnillä eli voi lihaa toki syödä välillä, mutta ei välttämättä joka päivä. Näihin asioihin vaikuttaa paljon myös lihan laatu. Oman kroppani olen huomannut toimivan paremmin vähän lihaa sisältävällä ruokavaliolla, mutta on mahdollista, että joidenkin kroppa toimii päinvastoin. Kasvisravinto on usein hyväksi myös mielelle nimittäin joogan perusperiaatteisiin kuuluu kasvisruokavalio. Tällaiseen ruokavalioon siirtyminen ei silti pidä olla mikään pakon asia vaan ihmisen pitää itse haluta tehdä se. Mielestäni siis aggressiivinen veganismin tuputtaminen kaikille on turhaa.

Siihen on syynsä miksi lihaa on aikoinaan alettu käyttämään. Luonnossa siitä saa runsaasti proteiinia ja kaloreita. Varsinkin talvella on lumen keskeltä mahdotonta löytää kasveja. Kun ruokaa on ollut vähän, niin ei eettisillä asioilla ole kannattanut päätään vaivata, mutta koska nyt saamme ruoan kaupasta, niin voimme päättää mitä syömme. On myös kulttuurisia eroja siinä minkälaista ruokaa ihmiset ovat tottuneet syömään. Joissakin maissa kasvissyönti on hyvinkin yleistä. Luonnossa millään eläimellä ei ole käytössään paistinpannua eli lihansyöjät syövät saaliinsa raakana. Mieti kun näät raa'an lihakimpaleen tai auton renkaan alle kuolleen raadon, että alkaako kuola valumaan suupielistä? En sano, että lihasta pitäisi kokonaan luopua, mutta kannattaa miettiä miten paljon sitä oikeasti tarvitsee. Ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ei tarvitse syödä kuin 500g viikossa ja reilusti siitä yli menevä määrä alkaa olla epäterveellistä. Jotkut syövät tuon määrän päivässä. Kala saattaa olla punaisen lihan sijasta ihmiselle luontaisempaa ravintoa, koska olemme historian aikana eläneet paljon rannikoilla ja saaneet ravintoa meren antimista. Kalan rasvat ovat edistäneet aivojemme kasvua ja tämä on hyvä vegaaninkin muistaa. Liha pitäisi mielestäni olla sellainen asia, jota syödään vain tarpeeseen eikä huvin vuoksi.

Tärkein pointti minkä tällä kirjoituksella haluan tuoda esille on kehon kuuntelu. Älä syö pelkästään sen mukaan miten lapsena on opetettu syömään vaan kuuntele mitä sinun kehosi oikeasti tarvitsee ja millä se voi hyvin. Kokeile olla joitakin viikkoja ilman lihaa tai ilman kaikkia eläintuotteita ja jos sinua alkaa masentamaan, niin sitten se ei sovi sinulle. Jos sinulle tulee hyvä olo, niin sitten kasvissyönti on sinun juttusi. Samoin voit testailla viljojen ja maidon suhteen sillä nekin ovat sellaisia asioita, jotka eivät kaikkien vatsalle sovi vaikka suosituksissa niitä kehotetaankin käyttämään. Siirtykäämme kohti luonnonmukaisempaa ravitsemusta ja huomaamme kehomme ja mielemme keventyvän!