Pitääkö vettä juoda litratolkulla?

Vanhan kansan sanonta vesi on vanhin voitehista pitää kyllä edelleen paikkansa, sillä onhan suurin osa elimistömme koostumuksesta vettä ja se on yksi tärkeimpiä asioita elämälle. Kun etsimme avaruudesta elämää, niin etsimme sitä sellaisilta planeetoilta, joilla on vettä.

Vesi vaikuttaa munuaisten toimintaan ja puhdistaa elimistöä. Se vaikuttaa niveliin, ehkäisee sydäntauteja ja pitää ihon terveenä. Yksi hyvä syy sen juontiin on myöskin painonhallinta. Jos haluat nopeuttaa aineenvaihduntaa ja pudottaa painoa, niin parhaimpia aineita siihen on vesi. Varsin selvä asia on varmasti myös se, että vesi ei sisällä lainkaan kaloreita ja koska sekin täyttää mahaa, niin ruokaa tulee syötyä vähemmän. Eräs Amerikkalaistutkimus sanoo, että vesilasin juominen ennen jokaista ateriaa vähentää nälän tunnetta jolloin tulee syötyä pienempiä annoksia. Hyvin moni ihminen juo vettä liian vähän. Jotkut jopa väittävät, että vesi maistuu pahalle ja se korvataan, limppareilla, mehuilla tai energiajuomilla. Toki niissäkin on vettä, mutta myös sokeria ja muuta haitallista. Olen itsekin monesti sortunut liian vähäiseen veden juontiin ja huomannut sen sitten käytännön energiatasossa. Lieväkin nestehukka nimittäin laskee voimatasoja ja sen huomaa treenatessa kuntosalilla. Lihakset ovat anabolisemmassa tilassa kun kehossa on riittävästi nestettä. Varsinkin näin helteellä hikoillessa nestettä haihtuu paljon ja sen takia sitä tulisi juoda säännöllisin väliajoin.

 

Paljonko sitä sitten pitää juoda? Pari litraa päivässä + mitä ruoan mukana tulee on hyvä suositus. Se kuulostaa todella paljolta jos on tottunut aina juomaan janoon vain mehua tai limpparia, mutta kyllä sen aika helposti saa täyteen. Treenin aikana tai saunassakin saa helposti juotua puoli litraa vettä. Ennen urheilua on hyvä muistaa tankata reilusti vettä. Olen huomannut, että koko treenin ajan janottaa jos nesteytys ei ole etukäteen kunnossa. Ihan älyttömiä määriä kuten vaikka viittä litraa päivässä ei kuitenkaan kannata juoda vaan kyllä janon tunnetta on hyvä kuunnella kuten myöskin nälän tunnetta. Osan hanavedestä voi korvata kivennäisvedellä. Se saattaa nesteyttää kehoa nopeammin kuin tavallinen vesi. Ainakin krapula-aamuna keho selvästi haluaa kivennäisvettä mieluummin kuin pelkkää hanavettä jostain syystä.

Yön aikana elimistö kuivuu, joten aamulla kannattaa juoda heti herättyä lasillinen tai kaksikin vettä ja vasta sitten hetken päästä syödä aamupala. Muuten tätä veden juontia ei tarvitse mitenkään tarkkaan alkaa laskemaan. Tärkeintä on juoda silloin kun janottaa.

Voiko vettä juoda liikaa?

Kyllä. Liialliseen veden juontiin on ihmisiä jopa kuollutkin, mutta harvinaistahan se on. Sellainen juominen on todella vaikeaa normaalioloissa ellet tarkoituksellisesti pyri tappamaan itseäsi. On varmasti varmempia ja nopeampiakin keinoja itsemurhaan. Yli 10 litran veden juonnilla voi olla myrkyllisiä vaikutuksia. Muistaakseni joskus oli uutinen ihmisestä, joka kuoli juotuaan tuon 10 litraa vettä, koska se helpotti kipua ikenissä. Vesimyrkytyksestä puhutaan silloin kun se on poistanut kehosta liikaa natriumia eli suolaa. Tämä kannattaa pitää mielessä jos vaikka urheilusuorituksen takia juot todella paljon vettä. Suolaakin pitää ruokavaliossa siis olla. Urheiluajuomien käyttö voi kovan liikuntasuorituksen aikana esim. maratonissa olla tarpeellista, koska niistä saadaan tarpeellisia suoloja ja elektrolyyttejä veden lisäksi.

Hanavesi on Suomessa laadukasta, koska se puhdistetaan hyvin, mutta makueroja siinä on paikkakunnasta riippuen. Näistä puhdistusmenetelmistä voi olla erimielisyyksiä, mutta tiedän ainakin, että veden mukana tuskin tulee mitään alkueliöitä tai bakteereja. Se ei ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvää. Lähdevesi saattaa kuitenkin olla vieläkin parempaa, koska siinä ei ole klooria tai muita ylimääräisyyksiä. Ei siis kaupan pullotettu vaan jostain luonnon lähteeltä itse haettu vesi. Pitää tietysti olla varma, että lähde on tutkittu turvalliseksi. Hanavesikin on Suomessa kuitenkin tosiaan OK. Ennen kuin siirryt seuraavan kirjoitukseni pariin, niin juo väliin lasillinen raikasta ja ravitsevaa vettä!

Lähteet
Human water needs. USA 2005
Water as an essential nutrient: the physiological basis of hydration. Sveitsi 2010
http://www.health-benefit-of-water.com/benefit-of-drinking-water.html
http://www.dailymail.co.uk/health/article-1305575/A-cheap-weight-loss-tip-really-does-hold-water.html
http://www.thefactsaboutwater.org/
http://www.webmd.com/diet/features/6-reasons-to-drink-water 
http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/vesi_on_tarkeaa
Wikipedia vesi
Wikipedia vesimyrkytys
Wikipedia vesijohtovesi

Mausta ruoka hyvin, niin tulet terveemmäksi

Monesti mausteita ajatellaan vain makuina tai väreinä, mutta ne ovat yrttikasveja, joilla on myös monenlaisia terveysominaisuuksia! Eli maun lisäksi myös terveysnäkökulmasta ruokaa kannattaa maustaa monipuolisesti. Curry on sellainen mauste, jota kannattaa lisätä vaikka joka ruokaan. Se sisältää yleensä ainakin kurkumaa, juustokuminaa, korianteria ja mustapippuria. Joskus mukana voi olla myös chiliä, mutta jos sitä ei ole, niin curry ei ole tulista. Silloin sitä voi heittää ruokaan reilusti.

Chicken curry

Kurkumaa käytetään paljon Intiassa ja se antaa ruoalle mukavan keltaisen värin. Kurkuma auttaa parantamaan vastuskykyä, torjumaan flunssaa, syöpää ja allergioita. Joidenkin tutkimuksien mukaan se ehkäisee myös syöpää ja estää riisissä olevan arseenin haitallisia vaikutuksia. Riisin mukaan olisi aina hyvä heittää hieman kurkumaa. Siitä tulee silloin myös jännittävämmän näköistä kun se muuttuu keltaiseksi. Kurkumalla on myös tulehdusta alentavia ominaisuuksia ja sitä käytetään ruoan lisäksi myös kosmetiikassa ihoa hoitavana aineena. Se valittiin vuoden 2010 rohdoskasviksi.

Juustokumina edistää ruoansulatusta ja siinä on luontaista magnesiumia. Se hoitaa myös ohutsuolta, joten siitä voi olla apua laktoosi- ja viljaongelmista kärsiville.  

Korianteri edistää myös ruoansulatusta ja poistaa suolistokaasuja.

Pippuri tehostaa aineenvaihduntaa ja voi näin ollen auttaa painonhallinnassa. Mustapippuri tehostaa myös kurkuman syövän vastaista vaikutusta, joten näitä voi olla hyvä käyttää yhdessä. Haittapuolena on, että se saattaa lisätä tulehdusta elimistössä, joten sitä ei kannata ihan joka ruokaan lisätä.

Oregano on hyvä perusmauste kastikkeisiin ja etenkin pitsan päälle. Ravintolassa kannattaa aina lisätä oreganoa pitsan päälle, sillä se sisältää runsaasti antioksidantteja ja tällaisella pienellä kikalla saat pitsasta hieman terveellisemmän.

Chili ja tuliset mausteet tunnetusti tehostavat lämmöntuottoa ja aineenvaihduntaa. Laihduttajalle voi olla tämän takia hyväksi lisätä tulisia mausteita ruokaan ja tulisuudesta voi olla hyötyä myös flunssan hoidossa. Moni on varmasti huomannut, että nuhainen nenä aukeaa äkkiä kun syö tulista ruokaa!

Ravitsemussuosituksissa ei jostain syystä painoteta mausteiden käyttöä vaikka niiden myötä saadaan suolan käyttöäkin vähennettyä, joka on suosituksissa keskeinen teema.

Lähteet
Youtube Olli Posti maustehyllyllä
Indian spices for healthy heart - an overview. Intia 2010
Health benefits of herbs and spices: the past, the present, the future. Australia 2006
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/artikkeli_lue/1002
http://www.turmeric.co.in/turmeric_ayurvedic_use.htm
http://infernochili.net/index.php?page=chili-terveys

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus

Tiesitkö, että suurin osa maailman aikuisiässä olevista ihmisistä on laktoosi-intolerantikkoja? Lapsuusiässä ihmiskehokeho tuottaa ohutsuolessa latkaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosia. Tämä entsyymi alkaa pian lapsuuden jälkeen vähentymään ja se on normaali ilmiö suurimmalle osalle ihmisistä. Joillakin ihmisillä kuitenkin on mutaatio, joka aiheuttaa laktaasientsyymin tuotannon jatkumisen. Suomalaisilla tätä mutaatiota on paljon enemmän kuin muualla maailmassa.

"Arvioiden mukaan 75 % maailman väestöstä on laktoosi-intoleraatikoita lapsuusiän jälkeen. Laktoosi-intoleranssi vaihtelee maantieteellisesti: pohjois-Euroopassa laktoosi-intolerantteja on noin 5 % väestöstä, kun taas joissain Aasian ja Afrikan maissa jopa yli 90 %. Suomalaisista aikuisista noin 83 % pystyy käyttämään maitoa ravinnokseen ainakin jossain määrin." Suomessa maitoa ja siitä tehtäviä tuotteita on käytetty hyvin pitkään ja historiassa se on ollut tärkeä ravinnon lähde.

"Suomalaisten suhde maitoon juontaa juurensa pitkälle historiaan. Maito on ollut pohjoisessa maassamme perinteisesti keskeinen rasvan, proteiinien ja vitamiinien lähde.Tästä voidaan päätellä, että meidän geneettinen taustamme on sopeutunut käyttämään maitoa pääasiallisena ravinnonlähteenä. Sen sijaan suomalaiset ovat paljon herkempiä viljoille kuin esimerkiksi Lähi-Idän ihmiset, sillä vilja on ollut meillä ravintona niin vähän aikaa. Tässä mennään siis geenitasolle, lääkäri Antti Heikkilä sanoo."

Jotkut väittävät, että maidon homogenointi tai pastörointi aiheuttaisi laktoosi-intoleranssia, mutta en oikein ymmärrä miten nämä voisivat liittyä toisiinsa. Nämä prosessoinnita saattavat kuitenkin muuten tehdä maidosta mahalle hankalampaa käsitellä, sillä monet ihmiset sanovat pystyvänsä juomaan huolettomasti luomu- tai raakamaitoa vaikka perusmaidosta tulee vatsaoireita. Vuonna 2003 Suomessa tehty tutkimus sanoo, että homogenoimattoman ja homogenoidun maidon vaikutuksissa ei ole eroa, mutta tämä on Valion tekemä tutkimus. Teoria pastörointia vastaan on, että se tuhoaa maidon luontaiset entsyymit, jotka auttaisivat mahaa sulattamaan laktoosin paremmin. Raakamaidon käyttöä olisi muuten hyvä suositella, mutta siitä on riski saada bakteeri- tai virustartuntoja.

On paljon ihmisiä, joille maito ei vain sovi vaikka intoleranssia ei olisikaan diagnosoitu. Laktoosi-intoleranssi on siis yliherkkyyttä laktoosille ja tällainen ihminen yleensä voi käyttää siis laktoosittomia maitotuotteita, mutta mikäli ihminen on allerginen maidolle, niin silloin mitkään maituotuotteet eivät sovi. Maitoallergikko on ilmeisesti allerginen maidon sisältämälle proteiinille (hera ja kaseiini). Yliherkkä tai allerginen ihminen saa yleensä maidosta vatsavaivoja ja joskus ihottumaakin. Allergisen ihmisen täytyy lukea todella tarkkaan kaikkien elintarvikkeiden ainesosaluettelot, koska esim. maitojauhetta käytetään hyvin monessa kohdassa.

Mitä maidon rasvaan tulee, niin sitä ei kannata liikaa pelätä. Kevytmaidon rasvapitoisuus (1,5%) ei ole kovin korkea. Minusta rasvaton maito maistuu pahalta, mutta tästähän voi olla montaa mieltä.

Jos lehmän maito ei mahallesi sovi, niin se on helppo korvata kasvimaidoilla, joita löytyy monia erilaisia. On soija-, manteli- kaura- ja riisimaitoa. Nämä ovat mielestäni hyvän makuisiakin. Kaikkein paras näistä on ehkä riisimaito.

Lähteet
No difference in symptoms during challenges with homogenized and unhomogenized cow's milk in subjects with subjective hypersensitivity to homogenized milk. Suomi 2003
http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/antti-heikkila-tama-juoma-on-todellinen-terveyspommi/133654
Valio laktoosi-intoleranssi
http://www.allergialapset.fi/maitoallergia-lapsella/
www.realmilk.com


Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Aromivahvenne ja aspartaami voivat tehdä sinut lihavaksi

Nykyään melkein joka asiasta on saatavilla light-sokeriton-kevytversio, johon on sitten pumpattu näitä makeuttajia. Sokerin vähentämiseksi ruokavaliosta nämä ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta voivatko nämä makeutusaineet olla haitallisia elimistölle? Aromivahvenne eli natriumglutamaatti ja aspartaami ovat sellaisia aineita, joita hyvin monesta tuotteesta löytyy. Kun elimistö saa sisäänsä makealta maistuvaa ruokaa, niin se olettaa ruoan sisältävän sokeria ja kun sitä ei sitten tulekaan, niin se voi sekoittaa elimistön luonnollista hormonitoimintaa. Tilanne tasapainottuu hieman kun vaikka lightlimsaa juo aterian yhteydessä, jonka mukana tulee hiilihydraatteja. Joidenkin tutkimuksien mukaan nämä lisäaineet lisäävät ruokahalua ja voivat näin edesauttaa lihomista. Jotkut yritykset ovat ottaneet askeleita parempaan suuntaan ja poistaneet näitä aineita tuotteistaan eli voimme vaikuttaa ostoksillamme siihen mitä kaupoissa myydään. THL väittää, että lisäaineissa ei ole mitään haittavaikutuksia eikä lyhyellä ajanjaksolla varmasti olekaan, mutta pitkän tähtäimen vaikutuksia tai yhteisvaikutuksia ei vielä kunnolla tiedetä.

Miksi lisäaineita sitten käytetään? Koska sokeria ja suolaa pitää vältellä, niin makeutettua tuotetta, jossa ei ole sokeria voi myydä terveellisenä. Makeutusaineiden käyttö on varmastikin myös halvempaa sillä niitä ei tarvitse käyttää kuin murto-osa sokerin ja suolan määrästä.

Aromivahventeita on monenlaisia ja ne merkitään E-numeroilla 620–640. Yleisimmin käytetty vahvenne on natriumglutamaatti. Tämä on paljon käytetty lisäaine, jonka vaikutuksen maussa itseasiassa huomaa. Tätä glutamaatin makua kutsutaan umamiksi eli herkullisuuden mauksi ja sitä on luonnostaankin ruoka-aineissa. Kun ruokaan sitä lisätään, niin sellainen ruoka on koukuttavampaa ja näin ollen sellaista tulee helposti syötyä enemmän kuin tarvitsisi ja tämä johtaa lihomiseen. Pietarsaari kielsi aromivahventeen käytön kaupungin ruuassa vuonna 2009. Ruokailijat valittivat heti kiellon jälkeen ruuan mauttomuutta. Ilmeisesti makua tämä aine ruokaan siis tuo.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei ole kehottanut kuntia lisäaineen kieltämiseen, vaan jotkut kunnat ovat päätyneet ratkaisuun itsenäisesti. Taustalla on saattanut olla vanhempien huoli lisäaineen aiheuttamista allergisista reaktioista. Aromivahvenne kuten monet muutkin lisäaineet voivat salakavalasti aiheuttaa allergiaa joillekin ihmisille. Allergian syytä on monesti vaikea löytää jos näistä lisäaineista ei ole mitään tietoa. Kiinalaisessa ruoassa käytetään yleensä tätä lisäainetta.

Aspartaamikaan ei ole kiva aine, sillä se saattaa toimia kuin hermomyrkky. Aivoissa aspartaami estää jossain määrin serotoniinin (säätelee aivojen vireystilaa ja mielialaa) muodostumista, mikä voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, huimausta, unettomuutta, masennusta, maanisdepressiivisyyttä, paniikkihäiriöitä, käytöshäiriöitä kuten raivoa ja väkivaltaisuutta, muistinmenetystä, sekavuutta ja tajuttomuutta sekä kuukautisiin liittyviä mielen ja kehon ongelmia. Myrkytystila ei kuitenkaan tule hetkessä vaan pitkällä tähtäimellä. Aspartaamikin lisää ruokahalua ja voi edesauttaa lihomista. Jos sitä sattuu silloin tällöin jossain olemaan, niin ei se ole vaaraksi, mutta sitä sisältäviä tuotteita ei kannata käyttää päivittäin. Monissa proteiinijauheissa on aspartaamia ja jos nämä jauheet ovat sellainen asia mitä käyttää runsaasti, niin kannattaa valita mieluummin vaikka steviaa sisältävä vaihtoehto.

Antti Heikkilä sanoo näin: "Ihmiset syövät entistä terveellisemmin, mutta lihovat. Sehän on jo lauseena älytön. Heikkilä harmittelee sitä, että asioista vaietaan, vaikka tuloksia ja tietoa saa kuka tahansa internetistä etsimällä."

 

Aina kun elimistöön tulee makeutusainetta, niin se luonnollisestikin odottaa, että nyt ruoan mukana tulee myös sokeria ja kaloreita. Tämä on ehkä kaikista tärkein huomioitava asia. Kun näitä ei kuitenkaan tule, niin se sekoittaa elimistön luonnollisia toimintoja. Tämän vuoksi light-juomat yms. herkut olisi syytä ottaa aina aterian yhteydessä, jolloin mukana tulee niitä hiilareitakin ja näin ollen elimistö osaa nämä aineet käsitellä paremmin. Vaikka näistä makeutusaineista voi olla haittaa, niin silti limsaa juodessa valitsen mieluummin light version, koska sokeria näistä juomista tulee ihan törkeän paljon eikä sekään ole hyvä asia. Limppari ei kuitenkaan pidä olla sellainen asia mitä juo joka päivä. Parempi juoda vettä tai vaikka mustaherukkamehua.

Lähteet
Monosodium glutamate versus diet induced obesity in pregnant rats and their offspring.
Aspartame: Cause of or Solution to Obesity?
Snellman: Teollisuus luopuu natriumglutamaatista
Antti Heikkilä: Lisäaineiden haittavaikutuksista vaietaan
YLE Natriumglutamaatti maustaa monet epäterveelliset ruoat
Evira Aspartaami
Evira usein kysyttyä

Rypsiöljy vs. oliiviöljy

Tästä aiheesta tuntuu olevan ikuinen kaksimielisyys. Kumpaako näistä öljyistä kannattaisi käyttää vai pitäisikö käyttää molempia? Kummassakin öljyssä on sellaisia puolia mitä toisessa ei ole ja nyt yritän saada hieman selkoa aiheeseen. Makuerojakin näissä tietysti on, mutta sen perusteella en nyt lähde näitä arvioimaan vaan arvioin ravintosisältöä ja käyttöä ruoanlaitossa.

Rypsiöljyn ravintosisältö näyttää olevan parempi, sillä se sisältää enemmän tärkeää omega-3 rasvaa ja E-vitamiinia kuin oliiviöljy. Itseasiassa monta kertaa enemmän ja tämä on hyvä valtti oliiviöljyyn verrattuna. Tämä rypsin omega-3 ei ehkä kuitenkaan ole mitenkään hyvin elimistön käytettävissä. Kuumennuksessa osa tärkeästä omegasta tuhoutuu ja transrasvoja syntyy myös jossain määrin. Rypsiöljy toimii siis parhaiten nautittuna siltään tai vaikka salaatin seassa. Omega-3:n vastaparina rypsissä on myös paljon omega-6-rasvaa ja tämä ei  välttämättä ole hyvä asia, koska sitä ruokavaliossamme usein on liikaa. Silti näiden omegoiden suhde on rypsiöljyssä parempi kuin oliiviöljyssä. Jos mietitään hintaa, niin ryspsiöljy on halvempaa kuin oliiviöljy. Kylmäpuristettuna ja luomuna hinta nousee, mutta sellaisena suosittelen öljyjä käyttämään, koska niissä on enemmän ravinteita ja makua tallella. Öljyjen rasva kärsii kuumennuksesta, joten kaikki pehmeät kasviöljyt ovat parhaimmillaan käytettynä ilman kuumennusta.

Oliivilla on hyvin pitkät perinteet ja siitä mainitaan raamatussakin useaan otteeseen. Sitä käytetään joka puolella maailmaa ja monet pitkäikäiset kansat suosivat sen käyttöä. Oliiviöljyssä on kuitenkin vähemmän ravinteita kuin rypsiöljyssä ja se on myös kalliimpaa. Omega-3 rasvahappoja on hyvin vähän ja tämä on miinuspuoli rypsiöljyyn verrattuna. Omega-6:sta on myös vähemmän ja se voi olla ihan hyvä koska sitä tosiaan helposti ruokavaliossamme on liikaa, mutta näiden rasvojen suhde on huonompi kuin rypsissä. Vaikuttaa olevan niin, että runsas Omega-6-rasvan saanti ei ole niin haitallista jos samaan aikaan myös Omega-3:a tulee reilusti. Toisaalta kun näitä kuumennuksesta kärsiviä rasvoja on vähemmän, niin ehkä sen vuoksi oliiviöljy sopii paremmin paistamiseen ja ruoanlaittoon. Oliiviöljyissä käytetään nimityksiä neitsyt ja extra neitsyt. Ilmeisesti extra neitsyt on näistä parempi vaihtoehto ja melkein kaikki öljyt kaupassa ovatkin extra neitsyitä ja yksi tai kaksi vaihtoehtoa pelkkää neitsyttä. Erään Yle haastattelussa olleen keittiömestarin mukaan neitsytöljy sopisi paremmin paistamiseen ja extra neitsyt käytettynä vaikka salaatissa ilman kuumennusta. Ravintosisällöissä näissä ei kuitenkaan mitään eroa ole vaan ero on ilmeisesti enemmänkin maussa. Näissä oliiviöljyissä on varmasti laatueroja ja kannattaakin valita kylmäpuristettua ja luomua. Oliiviöljystä on raportoitu monenlaisia terveysvaikutuksia ja kaikki eivät välttämättä liity itse rasvaan vaan myös oliiviöljyn sisältämiin antioksidantteihin. Savuamispisteellä voidaan verrata kumpiko öljy kestää paremmin kuumentamista ja tässä suhteessa nämä öljyt ovat aika lähellä toisiaan, mutta oliiviöljyn savuamispiste on hieman alhaisempi. Toisaalta oliiviöljy sisältää enemmän kertatyydyttymättömiä rasvoja kuin rypsiöljy ja tällaiset rasvat kestävät kuumennusta paremmin kuin monityydyttymättömät.

Ravitsemussuositusten mukaan suomalainen rypsiöljy on aina terveellisin vaihtoehto ravintosisällön takia ja sitä käytetäänkin täällä paljon. Lääkäri Antti Heikkilä puolestaan vastustaa jyrkästi rypsiöljyn käyttöä ja suosittelee oliiviöljyä. Hänen mukaansa näiden rasvojen koostumuksissa on eroja. Usein tarkastellaan omega-3:n määrää, mutta siitäkin on eri muotoja eivätkä kaikki imeydy samalla tavalla. Kalan omega-3 on elimistön käytettävissä sellaisenaan, mutta rypsiöljystä taikka pellavansiemenöljystä tuleva omega-3 pitää elimistön yrittää muuttaa samaan muotoon mitä se on kalassa. Muutosprosentti saattaa kuitenki olla aika pieni.

Jos silmäillään öljyjen säilömistä, niin oliiviöljy on yleensä tummassa lasipullossa kuten viini ja rypsiöljy puolestaan läpinäkyvässä muovipurkissa. Tämän muovin läpi kaikki valo ja lämpö pääsee pilaannuttamaan öljyn ja muovista voi myös liueta joitain haitallisia aineita öljyyn. Oliiviöljyä siis kohdellaan paljon paremmin ja tämä on yksi tärkeä öljyn valintaan vaikuttava seikka.

Henkilökohtainen kokemukseni on, että vaikka rypsiöljyn ravintoarvot vaikuttavatkin olevan ihan hyvät, niin jostain syystä oliiviöljyn käytöstä jää mahaan paljon parempi olo. Oliiviöljyssä on myös enemmän makua ja pidän siitä. Tämä on oma kokemukseni enkä voi sanoa onko kaikilla muillakin näin, mutta kannattaaa ehdottomasti kokeilla vaihdella molempia ja muitakin öljyjä. Olen itsekin näitä vaihdellen testaillut ja kallistun enemmän oliiviöljyn puolelle.

Kommenttien johdosta lisään tähän hieman täydennystä. Rypsiöljyn omega-3 on ALA muodossa eli alfalinoleenihappoa. Oliiviöljyssä tätä ALA:ta on vähän. Kalassa oleva omega-3 on EPA ja DHA muodoissa, jotka ovat tärkeitä etenkin aivoille. Elimistö pystyy muuttamaan ALA:ta näihin kalasta tuleviin muotoihin, mutta muutosprosentti saattaa olla hyvin pieni ja suuri omega-6 rasvan saanti voi heikentää tätä muuttumista. Näitä kalan rasvoja ei elimistön tarvitse mitenkään muuttaa. Kalaa suositellaankin syötäväksi pari kertaa viikossa. Joka päivä sitä ei kannata syödä, koska kalaankin kertyy vesistöistä erilaisia ympäristömyrkkyjä. Pelkästään kaviöljyjä ei kannata käyttää omegoiden lähteenä vaan tarvitaan myös kalaa ja mikäli kasviöljyjä käyttää paljon, niin tätä omega-6 rasvaa tulee myös paljon. Sekin on terveellistä, mutta suurilla määrillä on haitallisia vaikutuksia. Ei näitä sen kummemmin kuitenkaan tarvitse alkaa laskemaan kunhan syöt monipuolisesti. Jos käytät rypsi- tai oliiviöljyä ruokalusikallisen tai pari päivässä, niin se ei ole liikaa.

Lähteet
Tohtori Tolonen kasvi- ja kalaöljyjen vertailua
Oliveoiltimes.com Olive-oil-health-benefits
Antti Heikkilä Miksi en käytä rypsiöljyä?
https://varputavi.wordpress.com/2010/09/27/rasvojen-kuumentaminen/ 
Sydan.fi Kylmäpuristetun rypsiöljyn kuumentaminen
Yle uutiset Rypsiöljy istuu parhaiten paistoon
Pronutritionist Omega-6 rasvahapot, ei niin pahoja sittenkään?
What is the difference between virgin and extra virgin olive oil?
Terveyskirjasto kasviöljy
http://www.rypsioljy.fi
http://www.thl.fi/