torstai 24. elokuuta 2017

Hyvä ruoka on kuin hyvät kengät

Aamulla oli flunssainen olo. Keitin pakuriteetä. Enää ei ole. Kun otan vastavoimat käyttöön heti kun vähänkin tuntuu flunssa, niin olen pystynyt sen torjumaan kymmeniä kertoja. En ole ollut flunssassa moneen vuoteen. Kuuma marjakeittokin ja mikä tahansa muukin kuuma juoma auttaa, mutta jotain taikaa tuossa pakurissa on. Lakkakäävässä myös. Usein olen laittanut noita molempia sekaisin ajatellen, että tulee tuplasti kovempi vastaisku bakteereille. Varmaan noiden toimivuus toki edellyttää, että syöt muutenkin terveellisesti eli sinulla on jo puolustusvoimat kehossa toiminnassa. Nuorempana kun söin huonommin, niin sairastelin parin kuukauden välein. Mahakin oli usein kipeänä ja närästi vähän väliä. Viimeinen pisara oli kun veden juominenkin alkoi närästää. Maha oli kai niin herkässä tilassa. Joku suositteli Rennietä. Ostin ja totesin, että auttaa, mutta ei paranna. Alkoi ärsyttämään, joten muutin elintapojani. Edelleenkin on parannettavaa enkä syö kaikkein hifeintä mahdollista ruokaa, mutta maha toimii tasaisesti. Huomaan olotilani muuttuvan jos syön useampana päivänä epäsäännöllisesti ja tavallista huonompaa ruokaa. Jos vain kuuntelet kroppaasi, niin pystyt ihan oma-alotteisesti korjaamaan monia asioita. Kehoa voi tosin olla ehkä vaikea kuunnella jos sille on vuosia syöttänyt huonolaatuista ruokaa eli ravinnon laadun parantamisella on iso merkitys. Silloin mieliteotkin muuttuvat selkeämmäksi. Niitä vastaan ei kannata taistella vaan kannattaa miettiä mistä ne johtuvat.

Kasviksetko eivät maistu? Pysähdy joskus kasvisosastolle ja katsele. Jotkut kasvit houkuttelevat ehkä enemmän kuin toiset ja siihen on varmasti syynsä. Asiaan vaikuttaa varmasti myös se miten ne valmistaa. Hedelmät houkuttelevat sellaisenaan ja myöskin porkkanaa on kiva pureskella ihan raakana. Salaatti taas ei ehkä niinkään houkuttele sellaisenaan kuivana, mutta jos sen sekaan laittaa muitakin aineksia kuten lihaa, broileria, kalaa, raejuustoa, fetaa, vähän öljyä ja vaikka omenaviinietikkaa niin johan alkaa näyttämään hyvältä. Myöskin hampurilainen tai kerrosvoileipä maistuu jopa paremmalta kun sen välissä on pihvin lisäksi salaatinlehti. Samoin tortillat ovat herkullisia kun niissä on lihan tai broilerin lisäksi myös kasviksia. Eli kyllä ihmiskeho tykkää rehuistakin, mutta ehkä se tietää, että ne tarvitsevat rasvaa ja muita ainesosia mukaansa. Kaloreitahan salaatissa ei ole, joten on varmastikin luonnollista, että kroppa kaipaa niitäkin aterialle. Raakana syödyt kasvikset saattavat olla mahalle raskaampia sulattaa kuin paistetut tai keitetyt. Käytännön testailukin on tiedettä. Syö jotain ja kuuntele kehon palautetta. Jotkut ruoka-aineet voivat antaa heti tuntemuksia ja jotkut taas vasta pitemmän käytön jälkeen. Kuten monessa muussakin asiassa, niin salaatin ostossa kannattaa kiinnittää huomiota laatuun. Tavallisen jäävuorisalaatin sijaan kannattaa suosia tummempia salaatteja ja yrttejä, joiden ravintoarvot ovat paremmat ja myöskin makua on enemmän.


Hyvä ruoka on kuin hyvät kengät. Ne suorastaan hyväilevät jalkojasi. Huonot kengät puristavat pikkuvarvasta, hiertävät nilkkaa ja tuntuvat muuten vaan oudolta kävellessä. Samoin on vaikka farkkujen suhteen. Hyvät istuvat mukavasti ja huonot puristavat jalkovälistä eivätkä asetu mitenkään päin. Ruoka ei ole poikkeus. Hyvän aterian päälle on tasainen olo eikä mahassa ole outoa kipua, turvotusta tai kuplimista. Aterian ei välttämättä tarvitse olla mitään sen ihmeellisempää kuin jauhelihakastike ja perunat jos se sinulle sopii. Lisäksi vähän salaattia ja jälkiruoaksi marjoja. Hyvä ateria voi olla yksinkertainen tehdä. Kun heität kastikkeeseen vielä paljon erilaisia mausteita ja yrttejä, niin saat tuommoisilla pikkujutuilla siitä terveellisemmän. Tärkeintä on, että valmistat ruoan itse tai syöt ravintolassa laadukasta sapuskaa.

Hedelmille olen lievästi allerginen, joten käytän niitä harvoin. Marjat taas sopivat mahalleni erinomaisesti. Käytän niitä paljon. Etenkin mustikkaa käytän lähes joka päivä ja marjat ovat ravintoarvojenkin puolesta yksi parhaimpia asioita mitä voit syödä.

Olen huomannut, että vegaanieinekset kuten kasvisjauhispihvit tekevät todella väsyneen olon aterian päälle. Tämä kertoo, että ruoansulatukselta vaaditaan paljon energiaa niiden käsittelemiseen. Vaikka eettisestä näkökulmasta ne tuntuvatkin hyvältä ajatukselta, niin mahassa eivät ole hyviä. Myöskään härkiksestä ja nyhtökaurasta ei jää hyvä olo. Se on pakko todeta vaikka alussa olin niistä innoissani. Niitä voi käyttää joskus, mutta ei päivittäin. Eivätkä ylipäätään mitkään muutkaan mikroeinekset ole sellaista ruokaa mitä jatkuvasti ostaisin. Yksi asia mikä vegaanipuolella toimii todella hyvin on maito. Kasvimaidot tuntuvat mahassani hyvältä ja ovat ihan OK makuisiakin. Säilyvät myös pitempään kuin lehmän maito. Lehmän maitoa käytän rahkan, juuston ja joskus piimän muodossa. Nämä tuntuvat mahassani paljon paremmalta kuin pelkkä maito. Varmaankin hapattamisen takia.

Aamupalaksi pelkkä veteen tehty tylsä puuro vs. puuro tällaisilla lisukkeilla?

Margariini on myös sellainen asia, että joku siinä mättää. Vaikka tuntuu monipuolisuuden kannalta järkevältä, että levitteessä on voin lisäksi kasviöljyä tai että se on tehty pelkästään näistä kasvirasvoista, niin pitemmän käytön jälkeen alkaa kyllä jossain vaiheessa tekemään mieli oikeaa voita. Se maistuu taivaallisen hyvältä ja sillä saa minkä tahansa ruoan maistumaan herkulliselta. Jos kasviksiakin vähän paistaa voissa pannulla, niin onpa hyvää.  Margariinia olen vuosien saatossa käyttänyt paljon eikä tuota eroa olotilassa huomaa heti vaan pitemmän käytön jälkeen. Joskus söin usean purkin sinistä Keijua, koska se tuntuu kasvirasvana eettisestä näkökulmasta hyvältä, mutta maha sanoi yhtenä päivänä, että ei enää. Toisaalta olen huomannut, että jos voita käyttää paljon, niin jossain vaiheessa alkaa tekemään mieli jotain kevyempää. Olen kokeillut ratkaista tätä asiaa tekemällä itse margariinia sekoittamalla voita ja kylmäpuristettua rypsiöljyä tai oliiviöljyä suhteella 1:1. Öljyä pitäisi kuulema olla enemmän, jotta rasvan laatu parantuisi, mutta sitten seos ei pysy enää kiinteänä ja tästä tullaankin siihen ongelmaan, että kasviöljy pitäisi jotenkin kovettaa ja juuri näin kaupan margariineissa tehdään. Tämä omatekoinen sekoitus on tuntunut mahassa hyvältä vaikka maku ei ole parhaimmasta päästä. Käytän voita ja kasviöljyjä kyllä sellaisenaankin. Vaikka rypsiöljy vaikuttaakin olevan ihan hyvä ravintoarvoiltaan, niin omassa mahassani oliiviöljyn käytöstä jää selkeästi parempi olo. Mitä tahnsa öljyä ostatkin, niin myös tässä asiassa kannattaa kiinnittää huomiota laatuun. Valitse sellainen öljy, jota ei ole suodatettu läpinäkyväksi ja mauttomaksi. Näin ollen siinä on enemmän ravinteita jäljellä.

En välttele rasvan käyttöä, koska selvästi keho sitä tarvitsee, mutta voi sitä tulla liikaakin. Jos ruoka lainehtii rasvassa, niin ei siitä tule hyvä olo. Huomaan, että jos on kovin rasvainen ateria, niin keho kaipaa sen lisäksi jotain raikasta salaattia tasapainottamaan tilannetta. Samoin on sokerin suhteen. Pieninä määrinä se virkistää kivasti, mutta monet suklaapatukat ja muut herkut ovat liiankin äklömakeita. Sillä on myös merkitystä mistä lähteistä sokeri tulee. Saatko sitä hedelmästä vai karkista. Hedelmässä sokerin mukana tulee muitakin ravinteita ja vettä. Kohtuus kaikessa on tuttu sanonta, mutta kannattaa kehoa kuunnellen tunnustella mikä se kohtuus missäkin asiassa on. Viinakin on välillä kiva juttu, mutta viisasten juoma se todellakin on. Helposti menee överiksi. Voit syödä vapautuneesti kaikenlaista kunhan syöt viisaasti.

Nämä ovat omia tuntemuksiani ruokahommista. Sinulla voi olla erilaiset tuntemukset. Sen takia ei kannata luottaa pelkästään siihen mitä luet vaan kokeile ja tunnustele käytännössä itse mikä sinun kehollesi toimii. En väheksy tieteellisten tutkimusten merkitystä. On hyvä lukea mitä ravintoarvoja milläkin ruoka-aineella on ja  jos sinulla on varaa sijoittaa verikokeisiin, niin voi olla hyvä katsoa minkälaiset pitoisuudet elimistössäsi on erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Onko jostain puutosta. Näin pystyt vielä tarkemmin hienosäätämään ruokavaliotasi kun kehon tuntemusten lisäksi sinulla on myös tällaista tutkimusdataa. Ruokavalion voi suunnitella hyvinkin matemaattisesti jos haluaa. Voi laskea kaloreita ja makroja, mutta oikea kalorimääräkin löytyy kehon reaktioita seuraten. Ei pelkästään laskukaavalla. On siis hyvä oppia kuuntelemaan kehoaan.

Selkäesti värit houkuttelevat meitä, koska luonnossa värit viestivät ravinteista. Mitä jos karkkipussin sijasta tekisitkin makeannälkään tällaisen hedelmäsalaatin?