keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Totuus kolesterolista

Otin otsikon tämän nimisestä suomalaisesta kirjasta, joka oli isoin lähde tätä tekstiä tehdessä, mutta kävin läpi myös hyvin paljon muitakin eri lähteitä. Vaikka otsikossa puhutaankin totuudesta, niin on mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua tulee uutta tietoa, jonka vuoksi asiat nähdään hieman eri tavalla kuin nyt. Tähän mennessä kolesterolia on tutkittu sata vuotta ja tiedämme aika tarkkaan sen mekanismit elimistössä. Minä en ole lääkäri enkä ota kantaa lääkkeiden käyttämiseen vaan kerron miten kolesteroliarvoja tulee tulkita ja miten kolesteroli ylipäänsä kehossa toimii. Yritän tehdä tektistä selkokielisen kaiken kansan ymmärrettäväksi.

Kolesteroli on elintärkeä rakennusaine kehomme jokaisessa solussa. D-vitamiinin muodostumisen, verisolujen, sukuhormonien, stressihormonien ja sappihappojen takia kolesterolia tarvitaan joka päivä ja joka sekunti. Tämän vuoksi keho tuottaa kolesterolia itse vaikka sitä saadaan myös eläinperäisestä ravinnosta. Ylimääräistä kolesterolia elimistö ei pysty hajottamaan vaan sen täytyy poistua ulosteen mukana. Tämä ylimääräinen kolesteroli voi jäädä pyörimään verenkiertoon ja jumittua valtimon seinämiin. Kun tarpeeksi kolesterolimassaa kerääntyy samaan paikkaan valtimossa, niin se voi ajan saatossa aiheuttaa siihen tukoksen. Vaikka kolesteroli on elintärkeä aine keholle, niin tämän vuoksi se voi olla myös haitallinen.

Ravinnosta imeytyvän kolesterolin määrä (100-150 mg/vrk) on pieni verrattuna soluissa syntetisoituvaan kolesteroliin (noin 1000 mg/vrk.) Suurella osalla väestöstä ravinnon kolesterolin määrän vaihtelut vaikuttavat vain vähän tai eivät ollenkaan veren kolesterolipitoisuuteen, mutta tässä on yksilöllisiä eroja. Ravinnosta saatavan tyydyttyneen rasvan on havaittu nostavan veren kolesterolia, mutta useissa tutkimuksissa LDL:n lisäksi on noussut myös HDL. Pehmeät kasvirasvat puolestaan alentavat LDL tasoja ja kohottavat HDL:ää, joten siinä mielessä ne ovat parempia. Kovat rasvat ja kolesteroli eivät ole ainoita tekijöitä valtimotaudin synnyssä vaan siihen liittyy muutakin kuten sisäinen tulehdus verisuonissa. Tämä tulehdus saattaa aiheuttaa sen miksi kolesterolia kertyy paikalle ja tulehdusta voi alentaa ruokavaliolla.

Kolesteroli kulkee elimistössä LDL ja HDL lipoproteiineissa. LDL kuljettaa kolesterolia verenkierron mukana joka puolelle kehoa missä sitä tarvitaan rakennusaineeksi. HDL puolestaan toimii kuten roska-auto ja kuljettaa ylimääräistä kolesterolia pois verisuonista takaisin maksaan, josta se poistuu sapen mukana ulosteeseen. Koska LDL-hiukkaset voivat matkansa varrella jäädä kiinni valtimon seinämiin, niitä kutsutaan pahaksi kolesteroliksi ja koska HDL kulkeutuu valtimoista pois, niin sitä kutsutaan hyväksi. Elimistö tarvitsee näitä molempia.

Kasviksissa ei ole ollenkaan kolesterolia, mutta niissä on vastaavanlaisia yhdisteitä eli kasvisteroleita. Nämä eivät ole haitallisia vaan ne voivat itseasiassa auttaa alentamaan kohonnutta kolesterolia ja etenkin LDL:ää. Tämän vuoksi niitä lisätään kolesterolia alentaviin margariineihin ja joihinkin muihin elintarvikkeisiin. Kuulostaa hyvältä, mutta näiden tuotteiden tehosta ei ole paljoa näyttöä ja erään saksalaisen tutkimuksen mukaan ne saattavatkin aiheuttaa juuri sitä mitä niiden pitäisi ehkäistä eli sydänvaivoja. Tämä on ristiriitainen aihe näiden tuotteiden osalta, mutta ainakin tuoreiden kasvisten ja pähkinöiden syöminen on vain hyväksi. Kasviksista tuleva kuitu auttaa myös kolesterolia poistumaan kehosta ja myös kaurapuuron beetaglukaanin sanotaan toimivan näin.

Kokonaiskolesterolitutkimuksessa mitataan kaikki veren paastoplasmasta löytyvä kolesteroli, mutta ei eritellä hyvää HDL- ja pahaa LDL-kolesterolia. Hyödyllisempää on mittauttaa aina koko rasvapaketti, jotta tiedetään missä suhteessa hyvä ja paha kolesteroli ovat. Jos siis kokonaiskolesteroli on 6, mutta HDL-kolesteroli on korkealla, ei ole syytä huoleen. Jos kokonaiskolesteroli on 5 eli suosituksen mukainen, mutta HDL-taso on hyvin matala ja LDL-taso korkea, on syytä huoleen. 

Suositusten mukaiset tavoitearvot:

Luvut ovat pitoituuksia millimoolia litrassa eli mmol/l.
  • kokonaiskolesteroli alle 5
  • LDL-kolesteroli alle 3
  • HDL-kolesteroli yli 1
  • triglyseridit alle 2

Triglyseridit ovat läskirasvaa, joka varastoituu ihon alle ja sisäelinten ympärille. Triglyseridit lasketaan mukaan kokonaiskolesteroliin, koska niihin on aina liuenneena kolesterolia. Hyvin korkea triglyseridimäärä voi myös altistaa haimatulehdukselle. Totuus kolesterolista kirjan mukaan triglyseridipalloissa on kolesterolia puolet triglyseridimäärästä. Niinpä triglyseridiarvon jakaminen luvulla 2 kertoo paljonko veressä kiertää pahan LDL-kolesterolin ja hyvän HDL-kolesterolin lisäksi triglyseridien kaverina olevaa kolesterolia. Jos siis triglyseridiarvo on 2, se jaetaan 2:lla ja saadaan luku 1. Kokonaiskolesteroli on siis summa: LDL + HDL + triglyseridit, jotka jaetaan kahdella. Olen tosin nähnyt  erilaisiakin laskukaavoja. Sydänliiton sivuilla on tällainen:

LDL-kolesteroli = kokonaiskolesteroli – HDL-kolesteroli – 0,45 x triglyseridit

Kummallakin kaavalla tulee kuitenkin lähes samanlainen lopputulos alla olevista taulukoista. Nykyään laboratoriot ovat yhä enemmän siirtyneet LDL-kolesterolin suoraan mittaukseen, jolloin laskukaavaa ei tarvita.

Esimerkki rasvapaketeista:

Rasvat Sami Virpi
LDL 3 2,1
HDL 0,5 3
Triglyseridit 3 0,8
Kokonaiskolesteroli 5 5,5
Syytä huoleen? KYLLÄ EI

Virpin kokonaiskolesteroli on korkeampi, mutta muut arvot ovat hänellä paremmat. Vaikka LDL:ääkin on, niin syytä huoleen ei ole kun se on alhaisempi mitä HDL. Jos arvot ovat sellaiset, että on syytä huoleen, niin mieti onko elintavoissa parantamista. Ylipaino lisää kolesterolin liiallisen kertymisen riskiä, joten laihdutus voi olla hyväksi. Runsas liikunta ja pehmeitä kasvi- ja kalarasvoja sisältävä ruokavalio lisäävät HDL-kolesterolin tuotantoa.

On hyvä muistaa, että ihmisen terveys ei pelaa matemaattisesti pilkuille. Vaikka kolesterolista paljon puhutaankin, niin se on silti vain yksi osa sydänterveyttä ja kaikkien mittauksien lisäksi kehon tuntemuksia on hyvä muistaa kuunnella. Tämä 5 mmol/l on määritetty turvalliseksi raja-arvoksi kaikille, mutta se ei välttämättä ole se mikä olisi jokaiselle yksilötasolla optimaalinen. Jos ei ole mitään sairauksia, huomattavaa ylipainoa, jotain lääkitystä tai muita riskitekijöitä minkä vuoksi tätä kolesterolia mittaisi, niin siitä ei terveen ihmisen kannata stressiä ottaa. 2015 Bostonissa tehdyn meta-analyysin mukaan ravinnosta saatavan kolesterolin ja sydäntautien yhteys ei ole tilastollisesti merkittävä, mutta tutkimukset aiheesta ovat sekalaisia eikä niistä voitu vetää selkeätä johtopäätöstä. Uusissa amerikkalaisissa suosituksissa sanotaan, että kolesterolin liikasaanti ravinnosta ei ole huolenaihe. Ihmisillä on geneettisiä eroja millä tavoin kolesteroli imeytyy ruoasta. Jos ei verikokeella halua tätä asiaa selvittää, niin kannattaa kolesterolin syöntiä kuitenkin välttää, mutta parin kolmen kananmunan tai voileivän syöminen viikossa ei ole vaaraksi.

Naisten kolesterolitasot ovat yleensä luonnostaan paremmat kuin miehillä. Tämän vuoksi miehillä on suurempi riski sairastua sydäntauteihin. Sukupuolihormonit toimivat eri tavalla: naisilla estrogeeni nostaa HDL:ää ja miehillä testosteroni alentaa sitä. Testosteronin käyttö doping-aineena voikin olla vaarallista sydäntauteja ajatellen. Vaikka sukupuolisia ja yksilöllisiäkin eroja on, niin yksinkertaisuuden vuoksi miehille ja naisille on asetettu samat raja-arvot.

Voiko kolesterolia olla liian vähän? 
Kyllä! Vanhuksilla alle viiden oleva matala kolesterolitaso ennustaa lyhyempää elinikää ja dementian syntyä. Tämä yhteys on usein todettu väestötutkimuksissa. Ehkä liiankin paljon toitotetaan, että mitä alhaisempi kolesteroli, niin sitä parempi. Yhteys johtuu elimistön haurastumisesta, jolloin kolesterolin tuotanto ja sen imeytyminen soluihin heikentyy. Ikääntyvän ei kannata muutenkaan rasvaa vältellä liikaa, sillä sitten kun ruokahalua ei enää ole, niin rasvaisista ruoka-aineista tulee runsaasti energiaa.

Miksi jotkut voivat syödä munia huoletta ja jotkut eivät?
Osalla ihmisistä vain 25% ruoassa olevasta kolesterolista imeytyy maksaan ja loput kulkeutuu suoliston läpi imeytymättä. Joillakin tilanne on päinvastainen: jopa 80% ruoan kolesterolista imeytyy maksaan ja sieltä verenkiertoon. Kehon oman kolesterolituotannon pitäisi vähentyä silloin kun ruoasta saadaan kolesterolia, mutta kaikilla tämä mekasnismi ei toimi. Tällöin veren kolesterolipitoisuus nousee liiaksi ja voi johtaa lopulta sydänkohtaukseen. Tämä yksilöllinen ero vaikuttaa siihen miksi joillakin runsasrasvainen ruokavalio ei nosta kolesterolia ja joillakin nostaa. Tästä jaksetaan väitellä jatkuvasti mediassa, mutta totuus on, että joillakin kananmunat nostavat kolesterolia ja joillakin eivät.  Asia on geneettinen. Ilman verikoetta ei voi tietää kumpaanko ryhmään kuuluu eli jos asiaa ei halua testailla, niin on turvallisinta syödä suositusten mukaan kasvipainotteista ruokaa ja pitää sekä kolesterolin että tyydyttyneen rasvan saanti vähäisenä.


Juo kahvi suodatettuna! 

Pannukahvin nauttiminen suurentaa seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta etenkin jos sitä juo monta kuppia päivässä. Samanlaista vaikutusta ei ole havaittu suodatinkahvilla. Syy on tässä: pannukahvi sisältää kolesterolia nostavaa kafestoli nimistä ainetta, joka suodattaessa jää paperisuodattimeen.

Kolesterolin lisäksi kohonnut verenpaine, ylipaino, diabetes ja sen esiasteet, metabolinen oireyhtymä ja etenkin tupakointi lisäävät sydäntautien riskiä. Voit pienentää riskiä terveellisillä elintavoilla!


Lähteet
Petri Kovanen, Timo Strandberg ja Maarit Huovinen - Totuus kolesterolista
Ravitsemustiede 2012 painos
Helena Gylling ja Tatu A. Miettinen - Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta
Dietary cholesterol and cardiovascular disease: a systematic review and meta-analysis. Boston 2015
Controversial role of plant sterol esters in the management of hypercholesterolaemia. Saksa 2009
Low total cholesterol and increased risk of dying: are low levels clinical warning signs in the elderly? Results from the Italian Longitudinal Study on Aging. Italia 2003
Twenty-six-year change in total cholesterol levels and incident dementia: the Honolulu-Asia Aging Study. Englanti 2007
Tohtori Tolonen: Kolesteroli suojaa ennenaikaiselta kuolemalta
Christer Sundqvist: Sydänkirurgi myöntää erehtyneensä kolesterolin suhteen
Hyvä terveys artikkeli milloin kananmunan kolesteroli on haitaksi?
http://time.com/3705734/cholesterol-dietary-guidelines/
Kolesterolin käypä hoito suositus
Terveyskirjasto kolesteroli
Terveyskirjasto kasvisteroli
Sydänliitto: Ravitsemussuositus henkilöille, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä
Sydänliitto kuitu