perjantai 6. maaliskuuta 2015

Kasvisruoka hillitsee ilmastopäästöjä

Kun mietitään kasvissyönnin ja sekasyönnin terveyseroja, niin voidaan verrata myös ympäristövaikutuksia. Ruokavalion valinnalla näyttäisi olevan merkitystä ilmastopäästöihin.

Kasvisruoan tuottaminen vaatii liharuokaa pienemmän viljelypinta-alan. Esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Ruotsin maatalousyliopiston julkaiseman raportin mukaan yhden sekasyöjän ruokkimiseen tarvitaan 2300 m² viljelysmaata, lakto-ovovegetaristin 1500m² ja vegaanin 1000m².

Eri eläinten lihojen välillä on huomattaviakin ympäristöeroja alla olevan taulukon mukaisesti. Jos lihaa haluaa käyttää, niin kannattaa luopua ainakin naudasta, sillä sen ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina). The Guardian lehdessä olevan artikkelin mukaan lihasta luopuminen vähentää ilmastopäästöja jopa enemmän kuin autosta lopuminen.

Ruoka-aine Ilmastovaikutus kg CO2-ekv/kg
Naudanliha 15
Juusto 13
Sika 5
Broileri 4
Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella) 5
Riisi 5
Kasviöljy 3
Kananmuna 2,5
Kala 1,5
Ruisleipä 1,3
Sokeri 1,1
Kuiva papu 0,7
Marjat, vihannekset, peruna 0,2

Suomalainen sekaravinnon syöjä söi 79 kiloa lihaa vuonna 2007, eli noin 200 g päivässä. Kaikki liha ei tosiaan ole samanlaista ja kala kuormittaa ilmastoa reilustikin vähemmän kuin jotkut kasvikunnan tuotteet. Siinä haittapuolena on ympäristömyrkyt, jonka vuoksi sitä ei kannata joka päivä syödä.

Kannattaako ostaa luomua? Joidenkin tutkimuksien mukaan luomuviljely kuormittaa ympäristöä vähemmän mm. maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen - määrän kasvaessa. Humus parantaa maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei luomussa käytetä. Toisaalta luomueläimet kasvavat hitaammin ja tuottavat vähemmän eläintä kohden. Luomu on myös paljon kalliimpaa kuin tavallinen eli ei voi suoraan vaan sanoa, että osta luomua, mutta jos siihen on vara sijoittaa, niin se on varmastikin hyvä juttu. Luomuviljely on toisaalta tuottajalle hankalampaa kuin tavallinen.

Eikö kasvistenkin tuottamisesta synny kasvihuonepäästöjä? Ongelmia kotimaisten kasvisten tuottamisessa on etenkin talviaikaan. Suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin 0,5 kiloa tomaattikiloa kohden ja hintakin on halvempi. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole paras vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita. On syytä miettiä myös kuljetuksen aiheuttamia päästöjä. Joissakin tapauksissa lentokuljetukset, tietyt viljelytavat ja tuotteiden pakastaminen voivat muuttaa kasvisruoan ympäristökuorman suuremmaksi kuin paikallisesti tuotetun lihan. Ecuadorilaiselle pakasteparsakaalille ja argentiinalaiselle omenalle kertyy tuhansia kuljetuskilometrejä. Lähiruokaa käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan ympäristöön, eikä viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormaa siten sysätä muiden maiden vastuulle. Kaikkea ruokaa ei kuitenkaan saa kotimaisena ja jos noudattaa veganismia, niin joutuu melkein pakostakin ostamaan myös ulkomailta kuljetettuja tuotteita, jotta saa ruokavaliosta monipuolisen.

 Ilmastovaikutus (CO2-ekv)

Jotkut sanovat, että kasvisten kypsentäminen ja keittäminen vaatii pitemmän ajan kuin lihan ja näin ollen energiaa kuluu ruoanvalmistukseen enemmän. On toki joitakin papuja ja kaaleja, jotka vaativat pitkää kypsyttämistä, mutta suurimman osan kasviksista voi syödä vaikka raakana. Lihan kanssa pitää olla paljon tarkempana, että se paistuu kunnolla, kun taas kasviksille usein vain kevyt kuummennus riittää.

Eräs miinuspuoli kasvissyönnissä on se, että aterioiden täytyy olla isompia. Etenkin urheilijat huomaavat tämän. Jos otetaan 1000 kaloria lihasta ja sama kalorimäärä salaatista, niin kyllähän salaattia saa syödä aika hullun ison määrän. Näin ollen kaloreita kohti ilmastopäästöjen mittaaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Jokatapauksessa tämän hetkisten lueskelujen pohjalta sanoisin, että kasvisruokavalio on kuitenkin yleisesti ottaen hyväksi ympäristölle ja jos ei täysin vegaaniksia halua ryhtyä, niin ainakin punaisen lihan vähentämisellä on vaikutusta.