maanantai 26. toukokuuta 2014

Miksi ryhtyä vegetaristiksi tai vegaaniksi?

Vegetarismi tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että luovutaan lihasta, mutta käytetään vielä joitain tuotteita eläinkunnasta kuten maitoa tai munia. Veganismi puolestaan on täyttä kasvissyöntiä ja siihen voi liittyä, että vältellään eläinten hyväksikäyttöä myös vaatteissa ja kosmetiikassa yms. Eettisistä näkökulmista se on paras valinta, mutta terveyden näkökulmasta en pidä sitä niin hyvänä, koska ihminen on luonnostaan sekasyöjä. Vegaanin pitää suunnitella ruokavalionsa todella tarkkaan ja tietää mitä mahdollisia puutoksia joutuu täydentämään lisäravinteilla. Joidenkin ihmisten elimistö voi oikein hyvin veganismilla, mutta se ei ole sellainen asia mihin kaikkien pitäisi vain periaatteen takia ryhtyä. Usein henkiseen kasvuun keskittyneet ihmiset haluavat jossain vaiheessa kokeilla kasvisruokaan siirtymistä pitääkseen kehonsa kevyempänä ja puhtaampana ja on ihmisiä, jotka eivät vain tykkää lihasta. Kasvissyöntiä ei pidä kenellekään tuputtaa, mutta kannustan jos joku siihen haluaa siirtyä. Se ei edellytyä pelkästään eettisiä syitä vaan monien tutkimuksien mukaan lihan ja eläintuotteiden vähentämisestä on hyötyä sekä elimistölle että ympäristölle. Olen itse nuodattanut pitkään vegetarismia ja kokeillut lyhyitä ajanjaksoja olla myös vegaani, mutta koen kaipaavani eläinkunnan tuotteitakin.Syön hyvin kasvispainotteisesti, mutta mitään tiukkaa periaatetta minulla ei ole ruokien suhteen eli jos kylävierailulla minulle tarjotaan lihaa, niin voin sitä silloin syödä. Koostan ruokavalioni sen mukaan mikä kropassani tuntuu hyvältä. Maitoa en juo ollenkaan, mutta tunnen, että hapatetut maitotuotteet kuten juusto ja rahka ovat elimistölleni hyväksi.

Tässä muutamia syitä miksi kasvisruokaan siirtyminen voi olla hyvä asia:

1. Henkinen kasvu ja periaate vähentää väkivaltaa
2. Elimistön puhdistuminen
3. Suoliston bakteerikanta muuttuu tulehduksia estäväksi
4. Halu oppia tuntemaan kehoaan paremmin ja laittamaan monipuolisempaa ruokaa
5. Kasvissyöjillä on tilastollisesti alhaisempi verenpaine ja vähemmän sydänsairauksia
6. Kasvisruoka vähentää ilmastopäästöjä

Lihassa on toki tärkeitä ravinteita ja runsaasti proteiinia, mutta jatkuvasti käytettynä se lisää sydänsairauksien ja suolistosyövän riskiä. Se muuttaa myös elimistön bakteerikantaa tulehduksia edistäväksi. Ilmastopäästöihin lihan tuotanto vaikuttaa jopa autoilua enemmän. Nämä negatiiviset vaikutukset tulevat runsaalla päivittäisellä makkaran syönnillä. Näihin asioihin vaikuttaa paljon myös lihan laatu. Oman kroppani olen huomannut toimivan paremmin vähän lihaa sisältävällä ruokavaliolla, mutta on mahdollista, että joidenkin kroppa toimii päinvastoin. Kasvisravinto on usein hyväksi myös mielelle  nimittäin joogan perusperiaatteisiin kuuluu kasvisruokavalio. Tällaiseen ruokavalioon siirtyminen ei silti pidä olla mikään pakon asia vaan ihmisen pitää itse haluta tehdä se. Mielestäni siis aggressiivinen veganismin tuputtaminen kaikille on turhaa.
.
Siihen on syynsä miksi lihaa on aikoinaan alettu käyttämään. Luonnossa siitä saa runsaasti proteiinia ja kaloreita. Varsinkin talvella on lumen keskeltä mahdotonta löytää kasveja. Kun ruokaa on ollut vähän, niin ei eettisillä asioilla ole kannattanut päätään vaivata, mutta koska nyt saamme ruoan kaupasta, niin voimme päättää mitä syömme. On myös kulttuurisia eroja siinä minkälaista ruokaa ihmiset ovat tottuneet syömään. Joissakin maissa kasvissyönti on hyvinkin yleistä. Luonnossa millään eläimellä ei ole käytössään paistinpannua eli lihansyöjät syövät saaliinsa raakana. Mieti kun näät raa'an lihakimpaleen tai auton renkaan alle kuolleen raadon, että alkaako kuola valumaan suupielistä? En sano, että lihasta pitäisi kokonaan luopua, mutta kannattaa miettiä miten paljon sitä oikeasti tarvitsee. Ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ei tarvitse syödä kuin 500g viikossa ja reilusti siitä yli menevä määrä alkaa olla epäterveellistä. Jotkut syövät tuon määrän päivässä. Kala saattaa olla punaisen lihan sijasta ihmiselle luontaisempaa ravintoa, koska olemme historian aikana eläneet paljon rannikoilla ja saaneet ravintoa meren antimista. Kalan rasvat ovat edistäneet aivojemme kasvua ja tämä on hyvä vegaaninkin muistaa. Liha pitäisi mielestäni olla sellainen asia, jota syödään vain tarpeeseen eikä huvin vuoksi.

Tärkein pointti minkä tällä kirjoituksella haluan tuoda esille on kehon kuuntelu. Älä syö pelkästään sen mukaan miten lapsena on opetettu syömään vaan kuuntele mitä sinun kehosi oikeasti tarvitsee ja millä se voi hyvin. Kokeile olla joitakin viikkoja ilman lihaa tai ilman kaikkia eläintuotteita ja jos sinua alkaa masentamaan, niin sitten se ei sovi sinulle. Jos sinulle tulee hyvä olo, niin sitten kasvissyönti on sinun juttusi. Samoin voit testailla viljojen ja maidon suhteen sillä nekin ovat sellaisia asioita, jotka eivät kaikkien vatsalle sovi vaikka suosituksissa niitä kehotetaankin käyttämään. Siirtykäämme kohti luonnonmukaisempaa ravitsemusta ja huomaamme kehomme ja mielemme keventyvän!

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Konsentraatti, isolaatti vai hydrolysaatti?

Heraproteiini on kätevä proteiinilisä, mutta sitä löytyy monessa eri muodossa. Mitä niistä oikein pitäisi ostaa? Kirjoitin näistä jutuista lyhyesti jo aikaisemmin tekstissä nimeltä proteiinijauheet ja olen vastannut moniin aiheeseen liittyviin kommentteihin. Näköjään nämä asiat silti aiheuttavat ihmisille päänvaivaa, koska aika ajoin tulee sähköpostilla ja tänne blogiinkin kysymyksiä, että mitä näistä eri proteiinivalmisteista pitäisi ostaa. Kysymyksiä saa tosiaan laittaa ja jos asia on jäänyt epäselväksi, niin selkeytetään sitä siis lisää! Otapas vaikka kahvikupponen ja keskity hetkeksi seuraavaan oppimateriaaliin!

Mistä heraproteiini tulee? Se erotetaan juuston valmistuksessa eli se on täysin luonnollista ainetta. Maidon proteiineista 20% on tätä heraa ja loput 80% on kaseiinia. Tämä heraproteiini on näistä kahdesta nopeammin imeytyvä ja sen vuoksi sitä on syytä käyttää treenin yhteydessä ja nimenomaan jauheen muodossa, koska itse maito ei ole paras treenin päälle. Kaseiini taas on hitaammin imeytyvää protskua ja sitä voi halutessaan ottaa vaikka ennen nukkumaan menoa, mutta hera on näistä kahdesta tärkeämpi lisäravinne. Suomalaisissa valmisteissa  saattaa lukea hera, mutta ulkomaisissa hera ilmaistaan sanalla whey. Se toimii hyvin palautusjuomassa treenin jälkeen, mutta voihan sitä käyttää ihan välipalanakin parin leipäpalan lisäksi. Monet kehonrakentajat listaavat heraproteiinin yhdeksi parhaimmista protskun lähteistä ruokavaliossaan, sillä onhan sitä todella kätevä käyttää ja se on halpaa. No entäs sitten nämä heran eri muodot?

Juustosta erotettuun heraproteiinin jää laktoosia ja rasvaa, jotka erotetaan suodattamalla. Konsentraatissa näitä on pieniä määriä ja proteiinipitoisuus on noin 80%. Isolaattijauhe puolestaan on pitemmälle suodatettua, jolloin siinä ei ole juuri ollenkaan rasvaa tai laktoosia. Proteiinipitoisuus on 90%. Tämä on näiden jauheiden ero.

Proteiini koostuu aminohapoista ja kokonaisissa proteiinivalmisteissa kuten herassa on mukana muitakin maidosta luonnostaan tulevia ravinteita. Siinä on pieniä määriä rasvaa, laktoosia, hiilareita, vitamiineja, kivennäisaineita ja useita suoliston kuntoon ja vastustuskykykyyn vaikuttavia bioaktiivisia yhdisteitä. Mitä enemmän suodatettuun ja pilkottuun valmisteeseen mennään, niin sitä vähemmän siinä on mitään muuta kuin proteiinia tai aminohappoja. 

Jos ei laktoosin kanssa ole ongelmia, niin kannattaa ostaa konsentraattia, sillä se on huomattavasti halvempaa. Samalla summalla mitä menisi isolaattiin, voit ostaa muita hyödyllisiä lisäravinteita. Mitään tuotteiden suodatusmenetelmiä ei kannata alkaa miettimään, koska en usko niillä olevan käytännön merkitystä. Tästä voi toki joku asiaan enemmän vihkiytynyt olla eri mieltä. Soijaproteiini on ilmeisesti aina isolaattimuodossa. Se ei ole yhtä hyvän makuista, mutta se on kuitenkin edullinen vaihtoehto jos eläinperäistä proteiinia ei halua käyttää. Joissakin jauheissa on ratkaistu tämä kuluttajaa vaivaava ongelma ja isketty konsentraattia ja isolaattia samaan valmisteeseen. Eli jos tuntuu, ettei tämänkään tekstin jälkeen osaa valita, niin osta sellaista.
Tämä kuva kiteyttää humoristisesti mitä käytännön eroa konsentraatilla ja isolaatilla on.

Hydrolysoitu heraproteiini on valmistettu samalla menetelmällä kuin aikaisemmatkin, mutta se on esipilkottua, jolloin imeytyminen tapahtuu entistä helpommin. Elimistön pitää aina pilkkoa kokonainen proteiini aminohapoiksi ja jos proteiini on jo valmiiksi pilkottu, niin silloin se luonnollisestikin imeytyy helpommin. Jos ajatellaan, että proteiini on 100% pilkottua, niin silloin siirrytään aminohappovalmisteisiin (BCAA, EAA), joissa ei ole siis mitään muuta kuin aminohappoja. Itse proteiinijauhe sisältää muitakin maidosta tulevia ravinteita. BCAA tai EAA aminohappoja voi käyttää vaikka treenin aikana tai paaston aikana. Yksittäisiäkin aminohappoja voi lisäravinteena ostaa, mutta itse en ole tällaisilla kikkaillut.

En ole löytänyt juurikaan tutkimusnäyttöä siitä onko näillä eri valmisteissa käytännössä eroavaisuuksia lihasten kasvua tai palautumista ajatellen. Käytännön kokemukset voivat jokaisella olla omanlaiset ja jos on pyrkimys kisalavalle, niin siinä vaiheessa kannattaa tietysti käyttää kaikkea mistä voi olla teoreettisesti lisähyötyä. Tämä pätee yhtälailla rasvanpolttajiin ja muihin lisäravinteisiin

Itselläni valintaan vaikuttaa myös se millä jauhe on makeutettu. Käytetyimmät maketusaineet ovat aspartaami, asesulfaami-k ja suklaroosi. Stevialla makeutettuja jauheita kun etsii, niin se rajaa valinnan pariin tuotteeseen. Toki voi ostaa maustamatontakin.

Ei näistä kannata mitään stressiä ottaa. Muutenkin ravitsemus ja liikuntasiat ovat sellaisia, että niitä voi tieteellisessä mielessä tutkia niin paljon kuin vain jaksaa, mutta käytännön elämään ei niistä kannata turhaa stressiä ottaa. Voit testata itse käytännössä eri valmisteita ja tunnustella onko niillä mitään vaikutuksia. Näin se asia selviää, koska voi olla yksilöllisiäkin eroja. Mutta tässä herasta. Kasviproteiinivalmisteita voin käsitellä erikseen toisessa kirjoituksessa.

Jos haluat vielä syventyä lisää aiheeseen, niin Marko Savolaisen ja Anssi Mannisen tekemässä youtube-videosarjassa tiede vs. käytäntö on hyvää keskustelua näistä aineista.

 
Lähteet
Alaranta, Hulmi, Mikkonen, Rossi & Mero: Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa
Comparison of digestibility and quality of intact proteins with their respective hydrolysates. Ranska 2008
Functional properties of whey, whey components, and essential amino acids: mechanisms underlying health benefits for active people. USA 2003

tiistai 6. toukokuuta 2014

Smoothiekurssin tunnelmia



Mukava nähdä tällaisia hymyjä! Huhtikuussa 2014 pidettiin hyvinvointikeskus Hytkeellä smoothiekurssi, joka oli ensimmäinen laatuaan ja paikalla olleet ainakin omien sanojensa mukaan saivat hyviä ajatuksia kotona toteutettavaksi. Kävimme läpi minkälaisia erilaisia terveyspirtelöitä voidaan kotona valmistaa ja miksi niitä ylipäätään kannattaa tehdä. Oppilaat saivat tietoa kaikista raaka-aineista mitä käytimme ja mitkä aineet sopivat keskenään yhteen. Kurssilaiset pääsivät käytännössä kokeilemaan paikan päällä pirtelön valmistusta ja maistelemaan reseptejäni. Kaikki reseptit kurssilla ja ravintoblogissani ovat minun omiani.  Näitä voi soveltaa tuhansilla eri tavoilla, mutta tietyt perusteet on muistettava. Kohta kun alkaa tulemaan kesähelteitä, niin silloin kylmät pirtelöt ovat mitä parhainta ruokaa.
 


Otin vielä extrana kurssille vierailemaan serkkutyttöni Soile Sirkan, joka on kosmetologi ja kosmetiikkaneuvoja. Hän piti luentoa siitä miten näitä samoja pirtelöissä käytettäviä ruoka-aineita kuten spirulinaa voi käyttää vaikkapa kasvonaamiona! Kun puhutaan kokonaisvaltaisesta terveydestä, niin myös ihonhoito on osa sitä. Luonnonmukaisuus on sanomani, joten tärkeä pointti on se, että jos voit syödä sitä, niin voit kyllä laittaa sitä ihollekin.



Luentojen ei tarvitse olla niin tylsiä ja vakavia! Mikäli Sinua kiinnostaa tällaisen kurssin järjestäminen pienelle porukalle, niin ota yhteyttä: holopainen.reino@gmail.com