perjantai 28. maaliskuuta 2014

Korvaa superfoodit näillä kotimaisilla ruoka-aineilla

Hesari kirjoitti 20.2 tällaisen jutun. Tässä mielestäni suhtaudutaan superfoodien käyttöön hieman väärin. Niitä ei ole tarkoitus ottaa kotimaisten ruokien tilalle vaan niiden rinnalle. Sinä voit edelleen käyttää mustikkaa ja mansikkaa, mutta voit välillä käyttää niiden lisäksi gojia. Superfoodeja käytetään pieniä määriä ja niillä täydennetään ravinteiden saantia ruokavaliossa.

Superfoodien korvaamisesta on artikkelissa puhunut ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopistosta ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marjukka Kolehmainen Itä-Suomena yliopistosta. Katsotaan mitä asiantuntijat ehdottavat erilaisten superfoodien korvaamiseen.

Kookosöljy

Vaihtoehdot: Rypsipöljy, rapsiöljy, pellavaöljy, camelinaöljy.

Kaikki ovat kasviöljyjä, mutta kookos on pääasiassa kovaa rasvaa kun taas rypsiöljy on pehmeää. Tässä halutaan korvata kova rasva pehmeällä, mutta molempia voi käyttää rinnakkain tai vaihdellen. Sitäpaitsi en pitäisi kookoksen tyydyttynyttä rasvaa niin pahan kuin hydrogenoituja ja härskiintyneitä, prosessoituja rasvoja.

Goji- ja acaimarjat

Vaihtoehdot: Mustikka, puolukka, tyrni, mustaherukka.

Nämä ovat taas kaikki erityyppisiä marjoja, mutta tähän on hyviäkin pointteja: "Asiantuntijat sanovat, että kotimaiset marjat syödään yleensä kokonaisina eikä kuivattuina tai jauheina ja kokonaisissa marjoissa vitamiinit säilyvät paremmin." Varmaankin tuoreissa marjoissa on vitamiinit paremmin tallella, mutta ei voi sanoa, että ne säilyisivät paremmin kuin kuivatut. Sitäpaitsi kyllä täällä Suomessa myydän kuivattuja mustikoitakin samalla tavalla kuin kuivattuja goji-marjoja.

Maca-juuri, spirulina ja chlorella-levät

Vaihtoehdot: Täysjyväviljat, vähärasvaiset maitotuotteet.

Tämä on se asia mikä minua tässä artikkelissa ihmetyttää. Eli verrataan täysin erityyppisiä elintarvikkeita. Enkö tajua jotain vai ovatko sinun mielestäsi vilja, maito ja levät samanlaisia asioita? Minä en ainakaan korvaisi merilevää ruisleivällä...

Siitepöly (varmaankin mehiläisten)

Vaihtoehdot: Vähärasvaiset maitotuotteet, kana ja kala. 

Taas aivan erityyppisiä ruoka-aineita. Näitä on varmaankin verrattu proteiinin suhteen ja siinä suhteessa vaihtoehdot ovat paremmat, mutta siitepölyn käyttöön on muitakin syitä.
 
Katselin nopeasti noita kommentteja Hesarin sivuilta ja monet siellä olivat kotimaisten ruokien kannalla. Mitä mieltä sinä olet? Kannatatko kotimaista viimeiseen asti vai haluatko laajentaa makuelämyksiä ja luonnollisten ravinteiden saantia superfoodeilla?


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Olemme käsittämättömän lihavia


Nykyään elämme pitempään kuin ennen ja meillä on käytössämme superfoodeja ympäri maailmaa ja lääketiedekin pystyy jo jollain tavalla kasvattamaan elimiä laboratoriossa. Ei voi sanoa, että asiat menisivät koko ajan huonommin, koska nykyaikana on mahdollista elää pitempään ja terveemmin kuin koskaan, mutta on syytä miettä minkä takia samaan aikaan ylipaino, diapetes ja allergiat lisääntyvät huolestettavaa vauhtia. Yksi syy siihen varmasti on se, että niitä diagnosoidaan paremmin kuin ennen, mutta onko elintavoilla vaikutusta asiaan?


Samalla kun kulutuksemme on vähentynyt, koska liikumme vähemmän, niin ateriakoot kuitenkin ovat kasvaneet. Eikös asian pitäisi mennä juuri päinvastoin? Kävin tässä eräs päivä buffassa ja itse tulen kylläiseksi jo kahdesta lautasesta, mutta toisessa pöydässä oleva mies totesi ääneen, että lautaset ovat LIIAN PIENET, koska niihin ei mahdu kerralla tarpeeksi ruokaa ja joutuu hakemaan aina uutta annosta. Sanotaan, että jos syö pienemmältä lautaselta, niin ruokaa menee huomaamatta vähemmän. Buffa saattaa tällä tarkoituksella rajoittaa asiakkaiden syömistä.

Amerikka epäilemättä johtaa kaikkia maita lihavuudessa, mutta täälläkin ylipaino on viime vuosina lisääntynyt ja huolestuttavaa on se, että myös lastenkin keskuudessa. Lihavuusepidemian sanotaan lähteneen juuri tuolta Amerikasta ja levinneen sieltä ympäri maailmaa. Mielestäni suurin ongelma meillä suomalaisilla on se, että olemme tottuneet elämään nälässä ja nyt kun sitä ruokaa kerrankin on edessä, niin kaikki on syötävä. Minun sukupolveni ei ole koskaan tätä oikeaa nälkää kokenut, mutta silti elämme niin kuin olisimme. Periytyykö se ruoan himo jotenkin eli onko se geneettinen vaisto?




Sokerin käyttö on lisääntynyt koko ajan vuosien saatossa. Olemme tottuneet makeaan niin paljon, että kaiken pitäisi nykyään olla sellaista. Lapsemme syntyvät sokeriaddikteiksi. Kasvikset eivät maistu, koska ne eivät ole makeita. Kahviin pitää laittaa sokeria tai joillakin tuntuu olevan niin, että laitetaan kahvia sokeriin. Kaikkein pahin mörkö tässä asiassa onkin nimenomaan valkoinen puhdistettu sokeri. Se on käsitelty niin, että kaikki sokerin luontaiset mineraalit ovat kadonneet ja jäljelle on jäänyt pelkästään energia. Samanlainen kohtalo on suolalla.

Liikkuminen on ihmisillä selvästi vähentynyt. Enää ei tarvitse tehdä samalla tavalla fyysistä työtä kuin ennen, joten liikuntaa pitäisi harrastaa vapaa-ajalla. Armeijan palvelukseen astuvien juoksutestin tulos on vuosi vuodelta huonontunut.

En usko, että kukaan ihminen haluaa syödä huonosti tai tarkoituksella lyhentää elämäänsä, mutta ei ole tarpeeksi tietoa miksi ja miten tehdä asiat eri tavalla.  Mediassa kaikki asiat kääntyvät viikoittain päälaelleen. Joku sanoo, että kaakao on maailman parhain juttu kun taas joku sanoo, että se voi olla jopa myrkyllistä. Joku sanoo, että syökää voita ja joku sanoo, että välttäkää voita. Mitenkä tästä ravintoviidakosta ottaa selkoa?



Tule keskustelemaan tästä ja monista muista ruokaan liittyvistä asioista kanssani 15.3 järjestettävälle ilmaiselle hyvinvointipäivälle Kuopion Hytkeelle! Katso tästä lisätietoa.