maanantai 5. maaliskuuta 2012

Korvaa sokeri hunajalla

Kävin äskettäin Matti Uusituvan luennolla jossa hän sanoi, että hunaja on hunajaa ei siinä sen kummempaa. Minua alkoi kuitenkin kiinnostaa lukea asiasta enemmän kun niin moni terveysguru kehottaa hunajaa käyttämään makeuttajana. Hunajassa on tosiaan paljon sokeria: glukoosia ja fruktoosia. Sen vuoksi sitä ei kannata mielin määrin alkaa ruokiin lisäilemään, mutta tutkimuksista huomataan että se on terveellisempi vaihtoehto kuin pelkkä valkoinen sokeri ilman ravinteita.

Hunaja on luonnon oma makeutusaine. Hunaja aistitaan tavallista sokeria 1,3 kertaa makeammaksi, ja siinä on painon mukaan 20 % vähemmän kaloreita. Näistä syistä johtuen saman makeuden tunteen saa hunajasta noin 40 % pienemmällä energiamäärällä kuin sokerista. Jos vertaillaan tavallisen sokerin ja hunajan GI-arvoja niin hunajan arvo on pienempi. Se tarkoittaa siis sitä, että hunajan vaikutus verensokerin nousuun on alhaisempi. Hunaja on hyvä makeuttaja lähes minkä tahansa smoothien joukkoon. Se sopii myös teehen ja siihen on hyvä dipata tumman suklaan paloja. Myös jos teet ihan itse suklaata, niin hunajaa voi olla hyvä sen sekaan valmistusvaiheessa laittaa.

Hunaja on makeaa, mutta siinä on pieni vivahde karvaisuutta/kitkeryyttä ja ainakin itselleni sen syömisestä tulee paljon parempi olo jälkeenpäin kun puhtaan valkoisen sokerin. Jos vaikka dippaan tummaa suklaata hunajaan, niin tulee sellainen olo, että olen aidon ruoan äärellä. Miksen syö suoraan makeampaa maitosuklaata? Siksi, että tummassa tai raakasuklaassa on tallella enemmän kaakaon luonnollisia ravintoaineita kuten antioksidantteja.

Hunajan flunssaa lievittävistä vaikutuksista puhutaan paljon. Monet suosittelevat hunajan käyttöä kipeän kurkun ja yskän hoidossa. Hunajasta haihtuvat yhdisteet rauhoittavat ja parantavat limakalvojen toimintaa. Sillä on antibakteerinen vaikutus ja näin ollenhan se voi auttaa flunssaan ja ehkäistä vilustumista. Eräs tutkimus kertoo myös siitä, että hunaja auttaa allergioihin. En usko, että hunaja voi parantaa allergian, mutta se voi ehkä lievittää oireita. Hunajaa on myös pitkään käytetty unilääkkeenä, koska sillä on rentouttava vaikutus. Hunaja sisältää joitakin vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta määrät ovat aika pieniä. Puhutaan myös siitä, että hunaja laihduttaisi, mutta en tiedä onko tässä perää. Hunaja voi toimia hyvin myös urheilujuoman osana. On tullut tutkimuksia joiden mukaan hunaja on vatsaystävällisempi kuin monet keinotekoiset hiilihydraattivalmisteet.  

Hunajaa voi käyttää iholle esimerkiksi lievien palovammojen hoitoon tämän rauhoittavan vaikutuksen takia. Se poistaa ihosta myös yleisesti epäpuhtauksia ja tekee siitä pehmeän. 

Hunajaa ei suositella aivan pienille, koska se sisältää bakteereita joita pienen lapsen maha ei välttämättä kestä. Eli hunajaa ei alle 1-vuotiaille, mutta tämä ei ole paha rajoitus.

Hunajan kasvialkuperä ja tuotantoalue vaikuttavat hunajan ominaisuuksiin. Pohjoiset laajat luonnonkasvialueet antavat siellä tuotetuille hunajille ominaisen maun ja värin. Kukkien meden koostumuksen mukaan eri hunajalajit käyttäytyvät eri tavoin. Mieto, vaalea horsmahunaja ja voimakkaan makuinen, kullankeltainen hillahunaja säilyvät juoksevana useita kuukausia. Viljelmien äärellä tuotettu hienokiteinen vaalea rypsihunaja taas kiteytyy parissa viikossa. Apila- ja vadelmahunajat kiteytyvät pehmeämmin muutaman kuukauden kuluttua. Kaupassa ei tosin ole kovin montaa vaihtoehtoa näitä hunajoita. Kannattaa valita kotimaista. Suomessa ei juurikaan puhuta raakahunajasta, koska yleensä kotimainen hunaja on sellaista. 


Lähteet: