perjantai 12. elokuuta 2011

Kahvi on terveyspommi - Voi jopa laihduttaa

Kahvi on yksi suomalaisten suurimmista nautintoaineista. Suomalaiset ovat ehkä maailman innokkaimpia kahvinjuojia ja sitä nautitaankin niin juhlajuomana kuin arjen piristyksenä. Kaikkein parasta on, että tutkimuksien mukaan kahvi on terveellistä juoda!

Ensimmäisenä kahvista tulee mieleen kofeiini. Se lisää tutkitusti vireyttä, parantaa keskittymiskykyä ja kohottaa mielialaa. Älyä vaativat tehtävät onnistuvat paremmin kahvin nauttimisen jälkeen. Kofeiinia löytyy monista lisäravinteista, joiden tarkoitus on tuoda lisää tehoa liikuntasuoritukseen. Ihmiset käyttävät myös paljon kofeiinitabletteja, mutta silloin et saa kahvin muita hyödyllisiä ominaisuuksia kuten antioksidanttivaikutusta. Kahvi saattaa olla joidenkin pikaruokaa syövien ihmisten harvoja antioksidanttien lähteitä, mutta toki niitä saa muualtakin kuten marjoista. Aihetta on tutkittu paljon ja on näyttöä, että kahvi suojaa monilta sairauksilta kuten diabetekseltä, dementialta, Parkinsonilta ja joiltakin syöviltä. Syöpiä on tosin hyvin monia erilaisia ja vaikka kahvi ehkäiseekin suurinta osaa, niin joidenkin syöpien riskiä se saattaa hieman lisätä.  Yhtenä tärkeänä ainesosana pidetään kahvin sisältämää klorogeenihappoa, joka vaikuttaa muun muassa mahalaukun hormonieritykseen ja siihen, että ravinnosta saatu rasva ei varastoidu yhtä tehokkaasti elimistöön. Kahvi voi siis nopeuttaa laihduttamista. Sydänterveydenkin kannalta kohtuullinen kahvin juonti on turvallista. Se antaa myös lisää tehoa liikuntasuoritukseen. Kuppi kahvia ennen urheilua voi saada sinut nostamaan hieman isompia painoja kuntosalilla tai juoksemaan pitemmän lenkin. Niin voimakasta kahvi ei kuitenkaan ole, että sen käyttö olisi kiellettyä kilpailutasolla.

Kunnollinen kuppi kahvia!

Kohtuus kahvin juonnissa kuitenkin kannattaa muistaa vaikka se pieninä määrinä onkin terveellistä. Kofeiini muistuttaa lääkeainetta ja kaikilla lääkkeillä on myös haittavaikutuksia. Kahvi vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla ja jotkut ovat herkempiä kofeiinin vaikutuksille kuin toiset. Pari kuppia päivässä on kohtuullista, mutta 10 kuppia alkaa menemään jo överiksi. Huomaan itse, että isot kahvimäärät aiheuttavat närästystä ja muutenkin oudon olon. Illalla juotu kahvi vie helposti yöunet. Väsyttää, mutta en saa nukuttua. Yksi kuppi päivässä tuntuu hyvältä eikä aiheuta haittoja.

Kahvi koukuttaa ja siihen kehittyy toleranssi eli mitä enemmän sitä juot, niin sitä vähemmän saat samanlaisia vaikutuksia kuin alussa. Piristävä hyöty tulee parhaiten kun et käytä kahvia jatkuvasti vaan silloin tällöin. Tällöin toleranssia ei pääse kehittymään. Voithan käyttää välillä myös kofeiinitonta kahvia jos haluat juoda sitä vain maun takia. Mihin tahansa stimulanttiin voi jäädä koukkuun ja valtavasta määrästä kofeiinia voi saada myrkytyksen. Hillitön kahvin kittaaminen aiheuttaa sydämentykytystä, hikoilua, hermostuneisuutta, vatsavaivoja, vapinaa ja voi myös viedä yöunet. Tai voi olla niinkinpäin, että et saa nukuttua ilman kahvia. Kahvi myös kuivattaa elimistöäs jonkun verran, joten kupillisen jälkeen tulisi juoda lisäksi lasi vettä. Vaikka kahvi tehdäänkin veteen, niin se ei pelkästään riitä. Kahvi tummentaa selkästi hampaita jos sitä päivittäin juo. Kahvia ei myöskään pidä juoda liian kuumana, sillä polttava musta kahvi rasittaa ruokatorvea. Työpaikalla ei ole aina aikaa odotella juoman jäähtymistä, joten sekaan voi olla hyvä lisätä tilkka maitoa.

Juo kahvi suodatettuna! 
Pannukahvin nauttiminen suurentaa seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta etenkin jos sitä juo monta kuppia päivässä. Samanlaista vaikutusta ei ole havaittu suodatinkahvilla. Syy on tässä: pannukahvi sisältää kolesterolia nostavaa kafestoli nimistä ainetta, joka suodattaessa jää paperisuodattimeen. Kahvin vaikutuksiin ja makuun saattaa vaikuttaa myös sen laatu. Kaikkein paras varmaankin olisi itse jauhaa pavuista kahvia juuri ennen keittämistä. Itse en ole vielä tällaista papukahvia kokeillut.

Jos haluat syventyä tieteellisiin tutkimuksiin vielä enemmän, niin tässä on uusi erittäin laaja ja pätevä teksti kahviin liittyvistä tutkimuksista Reijo Laatikaisen blogista: Miten terveellistä kahvi on?

Lähteet
Lisää tietoa kahvista ja sen valmistuksesta
Kahvin vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin 
Uutinen kofeiinimyrkytyksestä
2006 Perttu Laakson tekemä fysiologian cum laude -tutkielma kofeiinista
Alaranta, Hulmi, Mikkonen, Rossi & Mero: Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa
Ravitsemustiede 2005 painos

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Homeisen ruoan syöminen altistaa sairauksille

Nykyaikana ehkä on selvää, ettei homehtunutta ruokaa pidä syödä, mutta rupesin kirjoittamaan tätä lähinnä vanhemman sukupolven takia. Monet keski-ikäiset tai vanhemmat kertovat syöneensä lukuisia kertoja pilaantunutta ruokaa sen takia, ettei mitään heitettäisi hukkaan. Ymmärrän tämän, koska ennen muinoin ei ole ollut itsestäänselvää, että ruokaa on aina saatavilla, mutta voiko homehtuneen ruoan syönnistä olla terveydelle haittaa?

Luin juuri aiheeseen liittyvän artikkelin, jossa Evira sanoo, että vähänkään pilaantunutta ruokaa ei pitäisi syödä. Ainakaan toistuvasti. Home itsessään ei ole vaarallista, mutta ruoassa ja kehossa se tuottaa muita myrkyllisiä yhdisteitä. Homeesta voi tulla akuutti ruokamyrkytys, joka ilmenee yleensä aika pian syönnin jälkeen. Elimistö osaa poistaa myrkyn oksentamalla ja tämän myötä myrkytys haihtuukin yleensä yhtä nopeasti kuin on alkanut ellet satu saamaan ruoasta jotain muuta tautia. Kuitenkin pilaantunut ruoka voi jatkuvasti syötynä aiheuttaa erilaisia vaivoja. Ruoan pilaantumista ei aina nää päällepäin eikä myöskään homeen tuottamia myrkkyjä. Ihminen voikin altistua homeen haitoille toistuvasti tietämättään. Eviran mukaan toksiineja esiintyy tyypillisimmin viljatuotteissa, pähkinöissä ja maississa. Nämä toksiinit leviävät helpommin kosteassa tuotteessa kuin kuivassa. Dave Asprey puhuu paljon homemyrkyistä, joita saatamme syödä huomaamattamme ja ne aiheuttavat kaikenlaisia kroonisia vaivoja. Etenkin ne ovat haitallisia jos niille on allerginen. Jos banaanissa on mustia täpliä (siis hedelmässä eikä vaan kuoressa), niin todennäköisesti koko banaani on silloin jo pilalla. Samoin jos leipäpussissa osa viipaleista on silmin nähden pilalla, niin koko leivässä on todennäköisesti jo hometta. Ei tästä kuitenkaan mitään paniikkia ja stressiä kannata ottaa.

Lämpö nopeuttaa pilaantumisprosessia ja kesähelteillä ruoka voikin pilaantua pöydällä tai autossa todella nopeasti. Juuri valmistetun kuuman ruoan voi antaa jonkun aikaa jäähtyä, mutta sitten se kannattaa melko pian laittaa jääkaappiin eikä jättää sitä yön yli pöydälle kuten joillakin on jostain syystä tapana. Ruoka pilaantuu ajan kanssa kylmässäkin, mutta paljon hitaammin. Ruokaa ei kannata kylmentää ja kuumentaa montaa kertaa peräkkäin, koska tämä nopeuttaa sen pilaantumista. Pähkinät tuntuvat liottamisen jälkeen pilaantuvan parissa päivässä vaikka kuivana ne säilyvät todella pitkäään, joten liota vaan sellainen määrä minkä tiedät pian syöväsi. Muutenkin ruokaa kannattaa ostaa aina sen verran mitä tarvitsee, ettei sitä joudu sitten turhaan heittämään roskiin.

Mitkä sitten ovat homeen vaikutukset pitkällä ajanjaksolla?
Eviran mukaan pitkäaikainen altistuminen homeelle voi aiheuttaa maksa- tai munuaisvaurioita ja jopa syöpää. Homeisen kohdan ruoasta pois leikkaaminen ei auta. Ruoan kuumentaminen poistaa siitä mikrobeja ja hometta - sen takia maito pastöroidaan, mutta tietenkään silmin nähden pilaantunutta ruokaa ei enää sen kuumentaminen pelasta.

Loppuun on ehkä syytä mainita, että home ei ole pelkästään paha asia. Homeet toimivat luonnossa tärkeinä eloperäisen aineen hajottajina. Niitä on monia erilaisia lajeja ja niitä on kaikkialla. Homeen tuottamat myrkyt eli mykotoksiinit voivat toimia myös antibioottisesti, koska niiden tarkoitus on estää kilpailevien mikrobien kasvua. Näin ollen jotkut antibioottilääkkeet ovat eristetty homeesta. Tämä ei silti tarkoita, että homeen syönti sellaisenaan voisi toimia lääkinnällisesti, mutta tämä on mielenkiintoista tietoa muuten.

Lähteet

maanantai 1. elokuuta 2011

Lihatuotteissa käytettävät nitraatit ovat myrkkyä lapsille

Nitraatteja ja nitriittejä (E248, E250, E251, E252) käytetään lihassa parantamaan sen säilyvyyttä ja tuomaan sille mukavan punainen väri. Ilman nitraatteja lihan pinta on harmaampaa. Eivätkös tämän perusteella nitraatit siis ole ihan hyvä asia? Eivät, koska nitraatit muuttuvat mahalaukussa syöpää aiheuttaviks yhdisteiksi. Tämän lisäksi ne voivat aiheuttaa joiden tutkimuksien mukaan Alzheimerin ja parkinsonin tautia sekä diabetesta. Eviran mukaan näitä yhteyksiä ei ole varmaksi todettu aikuisilla, mutta lapset ovat erityisesti alttiita nitraattien ja nitriittien vaikutuksille. Alle yksivuotiaalle lapselle ei saa antaa nitraatteja ollenkaan ja suositeltu annos yli yksivuotiaalle lapselle on maksimissaan yhden nakin sisältämä nitraattimäärä vuorokaudessa. Eviran mukaan suuret nitriittimäärät voivat haitata hapenkuljetusta pienen lapsen elimistössä. Aikuisen elimistö pystyy käsittelemään isomman määrän näitä lisäaineita, mutta silti rajoittaisin lihan käyttöä vanhempanakin.

Nitraatteja kerääntyy luonnostaankin kasviksiin maaperästä, mutta tutkimuksien mukaan luonnollisista kasviksissa olevista nitraateista ei ole havaittu haittavaikutuksia vaikka kasviksistakin voidaan saada suosituksia yli menevä määrä. Maailman terveysjärjestön WHO suosituksissa suurimmaksi sallittavaksi nitraattien saanniksi on päätetty 3,7 mg/kg/vrk. Lihassa näitä aineita itseasiassa käytetään jopa hieman alle suositusten. Luomulihassa niitä on vielä vähemmän. Paljon kasviksia syövillä nitraatin saanti voi nousta helposti yli 1000 milligrammaan vuorokaudessa eli viisi kertaa normisuosituksia korkeammaksi. Kasvikset ovat kuitenkin todella terveellisiä ja tärkeä osa ruokavaliotamme tästä asiasta huolimatta ja voi olla, että niissä on joitain nitraattien haittavaikutuksia estäviä yhdisteitä. Tiedetään, että ainakin C-vitamiini estää nitraattien haitallisia vaikutuksia. Tämän ja monen muunkin asian takia liharuoan kanssa olisi hyvä aina lautaselle iskeä myös kasviksia. Bentsoehappo on toinen lisäaine, jonka saanti voi ylittyä helposti lapsilla.

Lähteet
Ravitsemustiede 2005 painos